- Project Runeberg -  Kirjawa Joukko /
27

(1874) [MARC] Author: Carl Brosbøll Translator: Johan Magnus Salenius
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

"Mitäpäs, jos menisin alamittais-raukan luoksi, mietti hän, "ja pyytäisiin häntä keralleni metsään! Kentiesi woisi hän sattumalta ampua eläwän. Kotona on hän kyllä tähän aikaan, koska sieltä näkyy tulta".

Kun päätös oli tehty, wiittasi hän koiralle, että se panisi maata ja hiipi sitte hiljaa, warowaisesti ikkunalle katsomaan oliko alamittainen kotona. Ikkunasta, joka oli peittämätönnä, näki hän alamittaisen istuwan tuwassa ja puhdistawan pyssyään.

"Woi tuota renttua!" sopotti Yrjö, "hän on taas pyssynsä pelissä. Hän tuumii warmaankin uutta sala-ampumista täksi yöksi. Ja millaisen soman lukon hän on teettänyt! Ei, ei, perkele! En woi nöyristyä niin sywälle, että anoisin apua tuolta pieneltä kääpiöltä. Pitää wielä koetella onnea tuolla suolla. —— Katsos waan, kuinka hän kääntelee pyssyään ja hymyilee, ikäänkuin hän aawistaisi hätääni ja tahtoisi pilkata minua. —— En wiitsi mennä sisään". Yrjö hiipi pois mökiltä hiljaa, kenenkään huomaamatta, niinkuin hän oli tullutkin, wiittasi koiralle ja läksi liukkailla, pitkillä askeleilla suolle päin. Mutta hän ei sieltä tawannut sen enempää kuin muiltakaan paikoitta. Hirwet sekä metsäwuohet oliwat tykkönään kadonneet. Sitä wastoin löysi koira metsäsian, joka juoksenteli sinne tänne kuun walossa, katajanmarjoja etsien ja kiiruhti tien poikki muutaman askeleen päässä kytästä. Ampuma-into syttyi siitä wiehättäwästä näöstä. Yrjö pani pyssyn poskea wasten, mutta
laski sen taas huoaten alas.

"Hitoille kaikkityyni!" sopotti hän, hampaita kiristellen. "Sika ja kettu juoksewat melkein suoraan lakkariini ja sittekin täytyy laskea heidät menemään; laukaus karkoittaisi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 12:50:45 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/kirjjoukko/0035.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free