Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
155
sotilaalliselta minä mahdoin näyttääkin kaikissa
näissä. varustuksissani. Miekka oli tosin tuppea
vailla, mutta sitä uljaumpaa!
Yhä enemmän ja enemmän minä tulin siihen
vakuutukseen, ett’ei tilani ole likimainkaan onne-
ton, verrattuna monen muun tilaan. Ja niinpä
tulin ajatelleeksi, kuinka paljoa vähemmän olisi
maailmassa napinaa, jos ihmiset muistaisivat, että
moni muu on vielä pahemmassa tilassa kuin he,
oppisivat olemaan kiitollisia, sen sijaan kuin nyt
myötäänsä valittavat ja vaikeroivat.
Kekseliäisyyteni alkoi näinä aikoina askarrella
varsin omituisella alalla. Yötä ja päivää näet
ajattelin, mitenkä saisi noista raakalaisista muu-
tamia tuhotuksi kosken heidän julmia juhla-
aterioitansa, ja samalla pelastetuiksi onnettomat
uhrit heidän käsistänsä. Ja tulisipa siitä koko-
nainen paksu kirja, paksumpi kuin koko tämä
teos, jos kävisin kertomaan, mitä kaikkia koinoja
mieleeni johtui, saadakseni pahat pakanat niin
säikäytetyiksi, ott’ei heidän enää milloinkaan
mieli tekisi laskea tämän saaren rannoille. Mutta
kaikki ne huomasin pätemättömiksi, ellen itse
ole niitä toimeen panemassa, ja mitäpäs yksi ainoa
mies mahtaa parille kolmekymmenelle rajullo vil-
lille, jotka keihäillään ja nuolillaan osaavat yhtä
tarkasti pilkkuun kuin konsanaankaan minä pys-
sylläni?
Välisti ajattelin, että mitähän jos olisi kaivaa
kuoppa heidän nuotiopaikkansa alle ja pistää siihen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
