Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
154
Siellä mieleni taas rauhoittui omaan turvalli-
suuteeni nähden. Selväähän oli, ottä nuo hurjat
olennot vain pistäymällä pistäyvät näillä ran-
noilla. Kahdeksaantoista vuoteen en ollut heitä
kertaakaan nähnyt, ja luultavasti saan toisetkin
kahdeksantoista ajast’aikaa olla heistä rauhasta,
ollen vaan itse anna itseäni ilmi. Minun ei tar-
vitse muuta kuin pysyä vaan omissa tyyssijois-
sani, elleihän Luoja lähetä toisenlaisia ihmisiä kuin
ihmissyöjät, sellaisia, joitten seuraan sopi liittyä.
Niin sanomattoman kammon ja inhon olin saa-
nut noita petomaisia ihmissyöjiä kohtaan, ett’en
kahteen vuoteen juuri astunut omaa piiriäni ulom-
mas. Tällä omalla piirilläni tarkoitan kolmea
tilustani: linnaa, huvilaa ja karjatarhaa.
Vähitellen palasi minuun entinen rauhallinen
turvallisuuden tunne. Kntistä suurempaa varo-
vaisuutta vaan noudatin. Tuskin näinä kahtena
vuotena yhtään kertaa pyssyäkään laukaisin,
peljäten, että joku noista hirtehisistä sattuisi olo-
maan saarella ja pamauksen kuultuaan saisi hei-
dät miehissä lähtemään lähemmille tutkimuksille.
Eikäpä minun’ tarvinnut pyssyä käyttääkään,
minulla kun oli runsaasti lihaa saatavissa omasta
karjastani, ja jos milloin metsälle mieli teki, niin
pyydystolin ansoilla ja pauloilla. Laivalta tuo-
mistani kolmesta pistolista oli minulla kaksi aina
vyössä, ulkona liikkuessani. Sitä paitsi olin hio-
nut teräväksi miekan, laivan saaliita sekin, ja
kannoin — sitä olkahihnassa kupeelleni. Sangen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
