Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laulurunous
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
180
seeiikin ja siten raivasivat sille tilaa sivistyneistön keskuudessa.
»
Hän syntyi Pietarissa 7 p. maalisk. 1840; isä oli tunnettu
taidemaalari B. A. Godenhjelm. Seitsenvuotiaana hän vanhempiensa
mukana muutti Helsinkiin, mutta vietti edelleen kesänsä Kymin
pitäjässä, missä oppi suomenkielen. Tultuaan 1864 maisteriksi
hän 1866 pääsi saksankielen lehtoriksi yliopistoon ja pysyi tässä
virassa v:een 1901 saakka, jolloin täysinpalvelleena erosi, saaden
samalla professorin arvonimen.
Jo v. 1868 Godenhjelm astui Kirj. Kuukauslehden vakinaiseen
toimitukseen, pysyen siinä koko aikakauskirjan olemassaolon ajan ja
pitäen huolta sen kielellisestä asusta kirjoitusten korjaajana ja
alkujaan ruotsiksi kirjoitettujen suomentajana. Tähän
aikakauskirjaan ja myöhemmin Valvojaan hän on sepittänyt useita kirjallisia
arvosteluja ja esityksiä. Etevänä kaunotieteen ja suomalaisen sekä
vieraskielisen runouden tuntijana hän on ensimäisten joukossa
käsitellyt näitä aloja alkuperin suomeksi. Siitä harrastuksesta
syntyneitä ovat hänen kirjoittamansa paljon käytetty Oppikirja
Suomalaisen kirjallisuuden historiassa (1884; monta painosta, käännetty myös
englanniksi), ensimäinen lyhyt ja selvä kokonaisesitys alaltaan,
sekä laajaksi suunniteltu kaunotieteellinen teos Runous ja runouden
muodot 1 (1885) ynnä suppeammat esitykset koulujen tarpeeksi:
Lyhyt runous-oppi ja Runous-opin pääkohdat (1891; myöhemmin
uusia painoksia). Nämä kirjat ovat samalla tuloksia siitä pitkästä
opetustyöstä, jonka Godenhjelm suoritti Helsingin Suomalaisessa
tyttökoulussa (v:sta 1869) ja jatko-opistossa (v:sta 1881). Hän
kuuluikin näiden oppilaitosten hartaimpiin puuhaajiin ja omisti
niille yhdessä puolisonsa kera elämänsä päähuolen. Puoliso Ida,
o. s. Lindroos (synt. 1837), oli samalla ensimäisiä lastenkirjailijoita
suomeksi ja toimitti vv. 1873—80 lastenlehteä Pääskynen. Vasta
v. 1905 Godenhjelm erosi rakkaiksi käyneistä oppilaitoksistaan,
joiden opettajana ja johtajana hän oli ennättänyt vaikuttaa tehoisasti
korkeamman suomenkielisen naissivistyksen hyväksi. — Godenhjelmin
kynästä lähtenyt on myös laajahko Saksalais-suomalainen
sanakirja (1873), ensimäinen laatuaan uudemmista suurista
sivistyskielistä suomeksi.
Runoilijana Godenhjelm on ottanut osaa Vänrikki Stoolin
Tärinäin suomennokseen. Hänen omista harvoista runoistaan henkii
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
