Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laulurunous
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
179
jokainen uusi käännös onkin yleensä edeltäjäänsä ehompi.
Kokonaisuudessaan tämä käännössarja ikäänkuin kuvastaa suomalaisen
runokielen kehitystä 1870-luvulta nykypäiviin saakka. Myös Runebergin
kuusmittaiset idyllirunoelmat »Hanna» ja »Jouluilta» ovat Cajanderin
käsissä saaneet sujuvan suomalaisen muodon (1880 ja 1881;
korjattuina vapaampaan kuusmittaan Runebergin koottujen teosten suo-
p
mennoksessa 1902—09), samoin useat »Vänrikki Stoolin Tarinat»,
joista hän yksin toimitti korjatun suomennoksen 1889; samoin J. J.
Wecksellin etevä murhenäytelmä »Daniel Hjort» (1877, korjattu
käännös 1905). — Cajanderin muista suomennoksista mainittakoon
Björnsonin novelli »Kalatyttö» (1869); muutamat Schillerin
ballaa-dit (Sukeltaja, Hansikas); mukailtu laulunäytelmä »Yökausi Lahdella»
(1870); saksalaisen Otto Ludwigin romaani »Taivaan ja maan välillä»
(1875); Topeliuksen Luonnonkirjan ja Maammekirjan uudet
suomennokset (1886);1 sekä Bergbomin »Pombal ja Jesuiitat» (1907).
Läheistä sukua Cajanderin runoudelle on toisenkin
vanhemman »albumi- ja kalenterirunoilijan», Bernhard Fredrik Godenhjelmin,
vieläkin vähäsatoisempi runous. Siinä yhtyy myös miehekkäihin
aatteihin selkeä ja taiteellinen runopuku. Isänmaa ja suomenkieli
ovat hänelläkin valtasijalla; lisäksi on häneltä muutamia
synkkä-sävyisiä ballaadeja ja ballaadintapaisia runoja. Ne ovat hajallaan
siellä täällä kalentereissa, albumeissa (Koitar) ja aikakauslehdissä.
Elämänsä päätehtävän on Godenhjelm suorittanut muilla
kansallisen työn aloilla kuin runoilijana, etupäässä toki korkeamman
suomenkielisen naissivistyksen hartaana tienraivaajana.
Godenhjelm kuului myös niihin Snellmanin hengen innostamiin
nuorukaisiin, jotka toiskielisestä kodista lähteneinä vaihtoivat
perityn sivistyskielensä suomeen ja sitten tällä kielellä suorittivat
kirjallisen toimintansa. Hänen kotinsa yhdessä Yrjö-Koskisen ja
Julius Krohnin kotien kera lienee myös, kuten jo edellä on mainittu,
ollut Helsingissä ensimäisiä, jotka tekivät suomen perhekielek-
1 Molemmat oli aikaisemmin (1860 ja 1876) suomentanut
runoseppä-näkin nuoruudessaan tunnettu kirkkoherra Juhana Bäckvall (synt.
Haapajärvellä 1817, kuollut Oulussa 1883), »Oulun Viikkosanomain» toimittaja
1854—65. f
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
