Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - T - tycke ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
tyc 9J
heestansa tuntuu, kuin hän olisi
ruotsalainen; puheesta päättäen hän on
ruotsalainen; som mig t—es minun
mielestäni, luullakseni, nähdäkseni; det
tycks mig så minun mielestäni, minusta
se näyttää, tüntuu olevan niin; vad
tycks er om musiken mitä pidätte
soitosta? minkälaista on soitto
mielestänne? miltä soitto teistä tuntuu? det
kan så t—s siltä se voi näyttää; (man
kunde så tro) niinpä sen, sitä luulisi.
tyck| e -t -n 1) mieli2; (böjelse för)
mieltymys2’ (ngt jhk); (intresse) harrastus2;
i mitt t. minun mielestäni; minusta;
han gör i allt efter eget t. hän tekee
kaikessa oman mielensä mukaan; rätta sig
efter andras t—n noudattaa muiden
mieltä; envar har sitt t. itsekullakin ön
oma mielensä, mielitekonsa; ha t. för
ngt (tycka om) pitää* jstk; jag har ej t.
för detta tästä minä en pidä; tämä ei
miellytä minua; vinna ngns t. saavuttaa
jkn mieltymys, (bevågenhet) mielisuosio,
päästä jkn mielisuosioon; falla t. för
ngn mielistyä, mieltyä* jkh; falla ngn
i t—t, vara efter ngns t. olla jkn
mieleen, mieleinen, mielenmukainen; när
det faller honom i t—t (in) kun hänen
päähänsä pistää, pälkähtää; t. och
smak äro olika erilaiset c vat mielipiteet;
(pop.) ei kaikkein kaunis ole
yhtäläinen; 2) (lika utseende) näkö*; sonen
har t. av sin far poika on isänsä näköä,
luontoa; hava starkt t. av ngt olla hyvin
jkn näköistä, kaltaista; rned t. av vildhet
osoittaen viileyttä; det har litet t. av
galenskap se vähän tuntuu, näyttää
hulluudelta, vivahtaa hulluuteen; hon
är ful, men har gott t. (är behaglig) hän
on ruma, mutta miellyttävä, -mycken
-et -na itseensäottava;bliva t. närkästyä;
ottaa* itseensä; panna pahakseen; (-het
-en närkkäys3, itseensäottavaisuus3;
mielipaha2).
tyd|a II1 1) v. a. selittää*; t. en dröm
selittää uni; t. allt till det bästa selittää,
kääntää* kaikki parhain päin; 2) v. n.:
t. på (betyda, bebåda) merkitä3, tietää*,
(hänvisa m) osoittaa*, ilmaista4,
viitata*; (ha likhet med) vivahtaa*; detta
tyder på intet gott tämä ei merkitse,
tiedä ollenkaan hyvää; hans beteende
tyder på enfald hänen käytöksensä
osoittaa, ilmaisee typeryyttä, vivahtaa
typeryyteen. -bar -t selitettävissä oleva;
(-het -en selitettävyys3). -lig -t -are
selvä; selväpiirteinen; (uppenbar)
ilmeinen; det är t—t att selvä, selvää on,
että —; göra ngn ngt t—t tehdä jk jklle
5 tyn
selväksi; saattaa3* jku selville jstk;
en t. beskyllning (uppenbar) julkea4
syytös; (-en adv. selvästi, selvään;
ilmeisesti; -het -en selvyys3; -t adv. se
tydligen), -ning -en -ar selitys2;
päätelmä; (-s|iörsök selitysyritys2; -s|sätt
selitystapa2*).
tyfoidfeber -n (med.) tyfoidikuume.
tyfon -en -er tuppurituuli2, tyfoni4.
tyfys -en lavantauti3*, tyyfus2. -artad
-at tyyfuksentapainen. -bacill
tyyfusba-silli4. -epidemi tyyfusepidemia2,
\ulku-lavantauti3*.
tyg 1) -et — (-er) (vävnad) kangas*,
vaate*; (redskap, don) kalut (-u), aseet
(ase); allt vad t—en hålla minkä
vaan kalut kestävät; täydellä voimalla,
täyttä vauhtia; dumt t. tyhmä työ,
tekonen, tepponen; tyhmyydet (-yys3)
2) (boktr.) ruhje, -a I: t. tili, se tilltyga.
-bit vaatepalanen, (mindre) -tilkku*,
tygel -eln -lar ohjas2, ohja; föra vid t—n
taluttaa ohjaksista, ohjista; ri la med
lösa tyglar ratsastaa höllin ohjin; fatta
t—lama tarttua ohjaksiin; hålla stränga,
lösa tyglar pitää ohjat, ohjakset kireällä,
höllällä; ge t—n höllittää ohjia; hålla i
t. (tukt) pitää kurissa, aisoissa; hillitä3;
lämna ngn fria tyglar antaa2* jkn
toimia omin valloin, oman mielensä
mukaan. -lös hillitön4*, vallaton**, hurja;
(-het -en hillittömyys3, vallattomuus3;
hurjuus3; -t adv. hillittömästi,
vallattomasti, hurjasti), -van ohjaksiin
tottunut.
tyg|förråd (mil.) asevarasto2, -förvaltare
asevaraston-hoitaja4, (rustmästare)
va-rusmestari4. -hus asehuone, -känga
vaa-tekenkä*.
tygla I ohjata; pitää* ohjissa; (stävja)
hillitä3, hallita3; (hålla i tukt) pitää*
kurissa; t. en häst ohjata, hallita,
hillitä, pidellä* hevosta; pitää hevonen
ohjissa, kurissa; t. sina begär (fig.)
hillitä, hallita himonsa,
tyg|lapp vaatetilkku*. -låda (boktr.)
ruh-jelaatikko2*. -mosaik vaate-,
kangasmo-saikki3*. -mästare asemestari4,
varus-mestari4. -packe vaate-, kangaspakka2*,
-remsa vaatekaistale. -sko vaatekenkä*.
-stat ase virkakunta*, -stycke vaate*,
(mindre) vaatepalanen. -tryck
vaate-paino. -tryckare vaatteen-,
kankaan-painaja4. -tryckeri vaatepainimo2
tyll -en (-et) hohto*, tylli3, -flor
hohto-harso. -gardin hohtouudin3*. -klänning
hohtohame, -verha2. -vävnad
hohto-kangas*.
tyna I se tvina.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
