Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Wahingolliset eläimet ja metsästyslakimme turvattomat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
myöskin petolinnut olisiwat jääneet olla malikoimassa.
Käymme nyt enemmiltä Valmistuksitta btse asian rämeen ja kysymme:
Miksi metsästäjä surmaa willieläimiä?
Woiko Maan ’meffästöjä kieltää, ettei
metsästW ole hänestä omituista liihoitusta, mistä hän nauttii, ei elä»
wän olennon tappamijlesta fyuiolimatta,
maan juuri fen takia? Käsi sydämelle,
herrat .metsästäjät, ja wastatkäa: on,
tahi ei!
Tassa on muistetMwa, millä ylpeydellä metsästäjä kertoo kullakin metsästysretkellä tappamastaan eläinmäärästä, miten hirn Illskse ne pää»
luwun mukaan, miten hän nauttien
saattaa kertoa wetäneensä ketun luolasta torkkiruuwin kaltllisella koukulla, tahi kuinka hän nauraen kertoo
haukoista, jotka jalattomina oroat lentäneet matkaansa, kun haukansakset,
nuot hir!w«ät kidutuswchGoet, joita mstsöstyslain ennen kaMea ’oli!si pitänyt
Fieiltää käyttämästä, ,owat olleet liian
kowalle jänniitetyt. Kaikki tama on
meidän muistetitama woidaksemme käsittää, että metsästäjän mvtsästysnautinto ilmenve lapsessa, kun tämä repelee kärpäsiltä siiwet, heittää linnim=
peiäiji poikineen, munineen alas
puusta, tahi kun se ~tritsillä" ampuu
hengiltä laulawia pMulintutja; täydellisesitn sama tunne se «n, joka saattaa toisia ihmisiä, jotka eiwöÄ ole tilaisuudessa metsästämään, Pahoinpitelemään koiraansa tai kissaansa,
ruoskimaan hewostaan, tuntemaan
tyydytystä nähdessään eläimiä teuraWettuwan, joka pakottaa sunnuntai»
metsästäjän ampumaan kaikkia eläwiä
lintuja, jotka hän maan sattuu näkemään, joka saa ammaMmetsästäjän
ampumaan ;wahinoeläimiä" .Kiellettynä aikana", ja joka heräÄää willeiÄä
Mun tappaa ihmisiä. Sanalla sanoen:
’metsästäjä waalii raainta waistoaan,
ihmisessä asuwaa petoa. Ia juuri tamäin maiston tyydytltämisMe on ny- kyinen metinsvyslakimme amonaiseksi maltatirjaffi antanut lain istunauk- sen
Illa janotunwalaisemiseksi «otan tähän erään esimerkin. Siinä on muuiamia numeroita Sipoon metsästys- yhdistylsen toiminnasta. Ia tätä
metsästySyhdistystä pidetään kenties
hiisnoimpana ja parattten järjestettynä
maassamme, joten minua ei mitenkään
saateta tassa MteeZsa syyttää Puolueellisuudesta.
iKahtenakymmenenä ensi toimintaVuohenaan owat tämän metsästysyh. distyksen jäsenet hurmanneet 9,840
n. s. ~wll’hink,oeläintä" ja 4,135 ruuak°
si kelyaawllta otusta, siis runsaasti kaksi sen merta a wahinf ,oelä i mi a vi n; ruuaksi kelpa am ia« t uk si a. Wahinkoeläin»
ten jou>koZsa tapaa wiime muonna jo
lhiirilhauNoja, mehiläishaullkoja, tor»
ni’f>au; huuhkajia ja ~muita pöl=
löljä", warikfta, harakoita, normeja, uikkuja >y. m,, mikä ’oi’olttua, että metsas-
>:yZyhdistytsen jäfenen, Voidakseen
omalla tawallaan kaikessa rauhassa
nauttia ruuaksi kelpaawasta riistasta, täytyy tappaa runsaasti kaVsi sen
wertaa muita eläimiä.
MstsäZtäjät poisliwat nykyism metsästyslakimme kautta iwähäwaraisen
kansan metsästyswehkeet, satimet ja
ansat sen wuoZft, että nämä ja erittäinkin ansa, kuten metsästyslakikomitea fanoo, ,/owat suoranaisia kidutuskapineita, ajotta jo ihmisyydm nimessäkm Msiwat poistettamat". Ia kuitenkimi tietää jokainen, joka wähänkin on
«lluit metsöschyksen kanssa tekemisissä,
että Pyssy ehdottomasti on suurin ki°
dutuZkllpine ja petolintusakset >jul°
mimmat ja hbrtoittäwimmät kaikista.
Mutta ’kumpikin on huwimetsästäjan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
