Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oikeustaistelun aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
188
pyysi senaatilta sitä varten tarpeellisia selityksiä, jotka
hänelle annettiinkin. Kun ne esitettiin keisarille, mainitaan
tämän liittäneen asiakirjain reunaan äreän ja ivallisen
reunamuistutuksen: »Onko Suomi valloittanut Venäjän vai
päinvastoin.»
V:n 1890 alussa viralliset lehtemme sisälsivät tiedon.
t
että Pietarissa oli asetettu kokonaista kolme komiteaa
suunnittelemaan posti-, tulli- ja rahalaitoksemme sulattamista
vastaayiin venäläisiin laitoksiin. Onneksi saatiin tulli- ja
rahalaitoksien yhdistäminen kuitenkin torjutuksi, erittäinkin
kun vaikuttavalla venäläiselläkin taholla oli asetuttu näitä
sulatushankkeita vastaan; niinpä esim. venäläiset
teollisuuden-harjoittajat vastustivat tulliyhteyttä ja Venäjän silloinen
rahaministeri yhteistä rahayksikköä. Postilaitoksen
yhdistäminen ei sitä vastoin ollut torjuttavissa; v. 1890 Suomen
postitoimi alistettiin Venäjän postilaitoksen alaiseksi.
Kohta posti julistuksen ilmestymisen jälkeen kohtasi
kansaamme eräs toinenkin kipeä isku. V:n 1888 valtiopäivillä
hyväksytty rikoslaki sai keisarin vahvistuksen seuraavana
vuonna. Kun se kohta sen jälkeen ilmestyi venäjänkielisenä
käännöksenä, kohtasi se venäläisellä taholla ankaraa
moitetta siitä, että rangaistukset keisarin persoonaa ja
keisarillisen perheen jäseniä vastaan tehdyistä rikoksista olivat
liian lievät, minkä vuoksi vaadittiin, että sen toimeenpano
lykättäisiin toistaiseksi. Julistuskirjalla v:lta 1890
määrät-tiinkin niin tehtäväksi.
Perustuslakejamme, joiden oleellisimpia määräyksiä oli,
ettei hallitsija yksin saa lakia muuttaa ja entistä kumota,
loukattiin tällä teolla hyvin törkeästi. Rikoslain
toimeenpanon lykkääminen merkitsi nimittäin yksinkertaisesti sitä,
että laillisesti syntynyt laki, vaikkapa vain toistaiseksi,
hallitsijan mahtisanalla lakkautettiin.
Kun oikeuksiemme loukkaukset ja tapahtunut
suunnanmuutos maassamme tulivat tunnetuiksi, herätti se
yleisössämme syvää huolestumista. Se painoi leimansa
sanomalehdistöön, valtiopäiväkeskusteluihin ja kaunokirjallisuuteenkin. Itse
hallitsijahuoneenkin kanssa suomalaisten välit rikkoontuivat.
Aikaisemmilla käynneillään maassamme ja lukuisilla
kesäretkillään saaristossamme Aleksanteri III oli joutunut
paljon kosketuksiin Suomen väestön kanssa. Hänen puoli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
