Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaisen sivistystaistelun aika - Koulukysymyksen ratkaisu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
172
nimityksen johdosta Th. Rein Valvojassa. »Eikä kenenkään
muun nimi olisi senaatin nimityslistassa tehnyt
likimainkaan samaa vaikutusta eikä tyydyttänyt kansamme suurta
enemmistöä samassa määrässä’ kuin hänen.»
Vähän myöhemmin kuin Yrjö-Koskinen tuli senaattiin
myöskin tunnettu tilastomies ja historiantutkija K. E. F.
Ignatius, Yrjö-Koskisen läheinen ystävä ja aatetoveri.
Suomenmielisille oli täten avautunut tie maan korkeimpaan
hallitukseen. Kansallisten rientojen hyväksi he saattoivat nyt
toimia aivan uusin edellytyksin.
Yrjö-Koskisen kanssa samanaikaisesti nimitettiin
senaattoriksi Leo Mechelin. Tämäkin nimitys herätti maassa
suurta mielihyvää. Mechelinin etevät ominaisuudet olivat jo
yleisesti tunnetut; liberaalien aikaisemman kannan mukaisesti
hän oli osoittanut suopeutta kansallisia rientoja kohtaan,
m. m. käsiteltäessä koulukysymystä valtiopäivillä.
Koulukysymys.
Kun vuosi vuoden perästä kului valtion ryhtymättä
perustamaan suomenkielisiä oppikouluja, ja kouluasiaa yhä
pohdittiin edellämainitussa suuressa koulukomiteassa
saamatta aikaan mitään valmista, kävi odotus suomenmielisille
pitkäksi. Vaikeuksia pelkäämättä yksityiset asianharrastajat
ryhtyivät perustamaan yksityisiä kouluja. Syksyllä 1879
aloittivat toimintansa suomenkieliset yksityislyseot
Viipurissa, Turussa ja Porissa. Innostus levisi pian muihinkin
kaupunkeihin. Seuraavana vuonna aloittivat toimintansa
yksityiset suomenkieliset lyseot Vaasassa ja Lappeenrannassa
sekä seuraavana vuonna Tampereella. Innostus ja
uhrautuvaisuus oli niin suuri, että v:n 1881 Valvoja syystä sanoi:
»Emme tiedä tämän vertaista kertoa mistään sivistyneestä
maasta. Mikä asiain tavallisen menon mukaan olisi vaatinut
monta kymmentä vuotta, on vuosikymmenessä suoritettu.
Kiviä virtaan on vieritetty, se on ryöpeäksi koskeksi
muuttunut; yhä mahtavammin virtaa vesi yli sulkujen. Kansa
tuntee tehtävänsä, tuntee voimansa paremmin kuin
rohkeinkaan 1870-luvun alussa saattoi toivoa.»
Tosiaankin innostus suomalaisuuden hyväksi oli silloin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
