Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaisen sivistystaistelun aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
162
takin elämää kahlehtivan lainsäädännön poistamista. Samoin
kuin valtiollisessa pääsi taloudellisessakin elämässä vallalle
vapaamielinen (liberalistinen) katsantotapa. Asetuksella
v:lta 1859 astuttiinkin huomattava askel kauppavapautta
kohti. Siihen asti oli yli 300 tavaralaatua (-nimikettä) ollut
maahantuontikiellon alaisina. Sanotun asetuksen voimaan
tultua niiden luku väheni 8:aan.
Maakauppa oli sitä ennen ollut kielletty, jottei
maalais-väestö tuhlaisi niukkoja ansioitaan ylellisyyteen. Nyt jo
tätäkin kieltoa lievennettiin. V. 1868 annetulla asetuksella
se kokonaan poistettiin. Maaseudullekin myönnettiin vapaus
harjoittaa kotimaista kauppaa. V. 1865 maakauppiaiden
luku maassamme oli 612, v. 1880 se oli 2,075. Myöhemmin
valitettiin, että kauppapuoteja oli syntynyt liikaa maalle ja
että siitä oli aiheutunut epäkohtia.
Aina Kustaa II Aadolfin ajoista asti oli maamme
kaupungit jaettu meri- eli tapulikaupunkeihin, joilla oli oikeus
harjoittaa ulkomaankauppaa, kun taas pienempien
sisämaan- eli maakaupunkien tuli tyytyä vain kotimaankaupan
harjoittamiseen. Edellämainituilla asetuksilla tämäkin erotus
poistettiin ja kaikki kaupungit saivat oikeuden toisistaan
riippumatta harjoittaa ulkomaan kauppaa. V. 1879 annettu
elinkeinolaki täydensi elinkeinovapauden periaatteiden
soveltamista taloudelliseen elämäämme. Kauppa lakkasi olemasta
erioikeutettuna, suljettuna elinkeinona ja tuli luvalliseksi
kaikille.
Itämaisen sodan jälkeisenä vuosisataneljänneksenä
ulkomaankauppamme raha-arvoltaan siis lisääntyi
viisinkertaisesti. Sitä ennen yhtä suureen lisääntymiseen tarvittiin
neljä vuosikymmentä eikä sen jälkeenkään kehitys ole
likimainkaan ollut yhtä nopeaa.
Kaupan vilkastumiseen vaikutti paitsi lainsäädäntö
myöskin kulkuneuvojen sekä raha- ja luottoliikkeen nopea kehitys.
Kuten edellä on jo mainittu, valmistui Suomen
ensimmäinen rautatie, Helsingin—Hämeenlinnan rata, v. 1862.
Hallitus esitti v:n 1867 valtiopäiville Pietarin radan rakentamista.
Säätyjä ei ollut vaikeaa saada tämän hankkeen puolelle,
varsinkin kun maan kauppasuhteet Venäjän kanssa näyttivät
kääntyvän Suomelle suotuisiksi ja suuret suunnitelmat
muutoinkin kangastivat ihmisten mielissä. Radan rakentamista
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
