Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ensimmäiset vuosikymmenet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
51
laitokset vaikuttivat osittain tavallisina lastenkouluina,
osittain valmistuslaitoksina käytännöllisiä toimialoja varten,
osittain ylempien koulujen valmistuskouluina. Kaikkiaan
oli niitä parisenkymmentä. Useirrimat niistä oli sijoitettu
kaupunkeihin. Niiden oppilaat olivat enimmäkseen
kaupunkien käsityöläisten ja alemman porvariston lapsia, yleensä
poikia, mutta joissakin myös tyttöjä.
Nykyistä keskikouluastetta vastasivat triviaalikoulut.
Niitä oli kaikkiaan seitsemän. Enimmät olivat 5-luokkaisia.
Ylintä kouluastetta edustivat lukiot, joista täydellinen oli
ainoastaan yksi, Porvoon lukio. Lukiot johtivat yliopistoon,
mutta triviaalikouluistakin sinne usein päästiin.
Kun oppikouluja oli niin vähän, hankkivat varakkaat
henkilöt lapsilleen yksityisopetusta ja sitä tietä
mahdollisuuden päästä yliopistoon.
Kansanopetusta ryhtyi luterilainen kirkko jo Parhain
innokkaasti harrastamaan. Pitkät ajat sen täytyi tyytyä
pelkkään lukutaidon opettamiseen kylänlukusilla ja
rippikoulussa. Myöhemmin ruvettiin perustamaan pitäjänkouluja.
Aivan yleisiksi ne eivät tulleet koskaan eikä niiden vaikutus
ollut suuri. Järjestysmuodoltaan ja toiminnaltaan ne
muistuttivat myöhemmän ajan kiertokouluja. Puheena olevana aikana
varsinkin pienemmissä seurakunnissa yleisesti oli pakko
tyytyä lukkarin antamaan opetukseen. Aleksis Kiven kuvaus
Jukolan veljesten opiskelusta lukkarinkoulussa perustuu
tosi-oloihin miespolvea myöhemmältä ajalta. Silloinkin vielä
lukkarit olivat kansan lasten oppimestareita.
V. 1776 Mynämäen kirkkoherra Antti Lizelius perusti
ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden. Suomenkieliset
Tietosanomat. Se eli vain vuoden ajan. Sitten kului puoli
vuosisataa, ennenkuin vastaavanlaatuiseen yritykseen
ryhdyttiin.
V\ 1820 yliopiston dosentti Reinhold von
Becker alkoi julkaista suomenkielistä lehteä nimellä Turun
Viikkosanomat. Lehden pääohjelmana oli suomenkielen
kaikinpuolinen edistäminen, suomenkielisen tutkimusaineiston
julkaiseminen ja huomion kiinnittäminen
kansanvalistuspyrki-myksiin. Julkaisija otti myös ohjelmaansa Suomen
kirjakielen uudistamisen ja rikastuttamisen eri murteiden varoilla,
uudistus, mikä vähän myöhemmin herätti verraten paljon
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
