Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - XXXII. Ratasmatka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
402 RATASMATKA.
ne olivat kaikki ja tuntuivat huvikseen juoksevan tongan edessä.
Jokaiseen majataloon tullessa puhaltaa ajaja paria minuuttia en-
nen torveensa, jonka ääni iloisesti kaikuen hyppelee vuorien sei-
nissä. Ja kun seistä toksahdamme talon eteen, on siinä jo uusi
hevospari valmiina. Höyryävinä, hikisinä ja huohottavina pääs-
tetään entinen pari valjaista ja uudet talutetaan tilalle. Mutta
juuri sillä hetkellä sattuu usein hauska näytelmä. Ne odottavat
niin kiihkeästi päästäkseen lähtemään, että puoli tusinaa miehiä
täytyy pidellä niitä kumpaakin kiinni. Ne laskeutuvat melkein
istuilleen takajaloilleen, ne teroittavat korvansa ja puhaltavat sie-
ramensa suuriksi, niitten silmät veristää ja koko ruumis vapisee.
Miehet koettavat kaikin voimin hillitä niitä, tarttuvat korviin ja
painavat turpaa alas. Sillä aikaa kiinnitetään ne kiireesti väliai-
saan, ajaja hiipii niitten huomaamatta istuimelleen ja ottaa varo-
vasti ohjakset käsiinsä. Kun majatalon ·isäntä huutaa »valmiit»,
viskautuvat apumiehet sivulle ja tonga räjähtää liikkeelle niin-
kuin ruutipanoksella. Vasta setken laukattuaan rauhoittuvat he-
voset sen verran, että ajaja voi kunnolleen ohjata niitä.
Täällä voisi todella tehdä tutkimuksia eri hevosl~onteitten
alalla: toisilla oli tapana nousta niin rajusti pystyyn, että olivat
särkeä aisat ja ajokalunsa, toisista oli hauskaa nojata koko pai-
nollaan väliaisaan, kun taas toiset pyrkivät siitä niin kauvas si-
vuille kuin mahdollista, samalla kun ne sentään nelistivät kaikin
v01mm. Pari valkeaa hevosta heittäytyi heti majatalosta lähdet-
tyä niinkuin yhteisen suostumuksen mukaan maantielle maata,
ja vasta kun olivat tehneet tämän saman tempun useampaan _
kertaan ja saaneet ajajalta aimo ruoskan läimäyksiä, lähtivät ne
liikkeelle, mutta niin täydelleen pillastuneina, että oli vaarassa _
sekä meidän päämme että heidän omansa.
Kohalan luona johtaa silta meidät taas joen oikealle ran-
nalle. Havumetsä on loppunut ja lehtipuut ovat täydessä vihan-
nuudessaan niinkuin keskellä kesää. Kolmannen matkapäivän
aamuna erkanemme vihdoin Jelumista; ajotie mutkittelee keltai-
sena juovana oikeanpuolisia laakson rinteitä takaisin ylempiin
seutuihin, joissa tulemme uudestaan havumetsien vyöhykkeeseen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
