Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - XXVIII. Tiibetiläiset estävät meitä ratsuväellä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
TIIBETILÄISET ESTÄVÄT MEITÄ RATSUVÄELLÄ. 347
meisenä karavaanissa, ja aikomus oli laittaa sairaan makuutila
uudestaan. Vaan sitä ei tarvittukaan tehdä, sillä hän olikin jo
kuollut ja aivan kylmä. Mollah sulki hänen elottomat silmänsä
ja karavaani jatkoi taas matkaansa. Kaikki oli hiljaista kuin
haudassa, eikä kuulunut nyt edes muhamettilaisten laulua, jolla
he tavallisesti kevensivät yksitoikkoista kulkuamme. Erään lah-
den pohjukkaan, lähelle muutamia mustia paimentolaistelttejä
asetuimme yöleiriin.
Ruumissaatto.
Hautajaispäivä, syyskuun I 2:sta, valkeni kirkkaana ja rait-
tiin tuulen puhaltaissa järveltä päin, jonka rannassa laineet liput-
tivat soinnukkaasti. Muhamettilaiset olivat pyytäneet minulta,
että saisivat haudata uskoheimolaisensa kaikilla tavanmukaisilla
juhlamenoilla. Siihen telttiin, jossa pari miestä oli yön vartioi-
nut Kalpetin ruumista uskomattomien maassa, menivät nyt Ör-
dek, Mollah Schah ja Hamra Kul pesemään vainajata ja kääri-
mään sitä valkeaan raitiin. He peittivät ruumiinhajun vuoksi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
