Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - XX. Schereb Laman päätös
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
SCHEREB LAMAN PÄÄTÖS.
heidän mielestään näytti koko matkamme varsin hauskalta.
Mutta samaa mieltä ei ollut hirvi, se sairastui ja täytyi teuras-
taa. Aasia oli meillä nyt 60, vaan niitten kulku kävi niin hi-
taasti, etteivät ehtineet edes leiriin yöksi.
Juhlallisen ja kirjavan näyn tarjosi tämä pitkä, raskas ka-
ravaani, kulkeissaan hiljalleen eteenpäin pitkin sinivihreän jiirven
rantaa: kasakat kuluneissa virkatakeissaan, turkit käiirössä satu-
lan takana, muhamettilaiset kirjavissa tjapaaneissaan ja nahkala-
keissaan, aasien ajajat, niinkuin joukko maantiesankareita tai itä-
maalaisia rosvoja; papistoa edustivat Rohi Mollah, .oppinut ko-
raanin lukija, ja Schereb Lama, joka nyt joka päivä kertoi
meille niistä ihmeellisistä salaisuuksista, joita hän oli nähnyt
Lassan pyhien temppeliholvien alla.
Kaikkiaan oli minulla 30 miestä ja 144 kuormajuhtaa.
Kokonaisuudessaan muistutti tämä matkue maahan karkaavaa
joukkoa, joka nyt oli menossa tuntemattomaan Tiibetiin anasta-
maan uusia alueita maantieteelliselle tutkimukselle. Minä tunsin
kuitenkin sisässäni, että me nyt olimme katkaisseet paluutiemme
ja että melkein varma perikato odotti tiitä uljasta karavaania.
Kävi kuinka kävi, mutta pohjoiseen emme palaisi, etelään ja
länteen viittoi matkamme, enkä minä ennen hervahtuisi, ennen-
kuin olisin uskaltanut tunkeutua Lassaan ja ennenkuin olisin
kuullut kohinan Intian valtameren rantahyökyistä.
Ensimmäinen päivänmatkamme kootussa joukossa oli var-
sin vaikea; se vei meitä yli autioitten mäkien ja yli syvän joen,
jonka pohja oli puna,.ista liejua ja vesi kitkerän suolaista. Koko
maa on niinkuin muovaamalla muodostettu haaveellisiksi tor-
neiksi ja muureiksi, ja luulisi kulkevansa muinaisen kaupungin
raunioilla. Iltahämärässä oli etsittävä kutakuinkin siedettävä leiri-
paikka, mutta sellaista ei löydetty, ja meidän faytyi asettaa lei-
rimme n:o XII niin kurjaan kohtaan, ettei kurjemmasta apua.
Laidunta ja polttopuuta emme juuri ottaneet laskuun, mutta
siinä ei ollut edes vettäkään. Onneksi alkoi sataa lunta ja sil-
loin asetettiin kaikki astiat ja levitettiin kaikki telttivaatteet tai-
vasalle. Elukat saivat syödäkseen maissia; aasit eivät kuitenkaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
