Tietosanakirja / 1. A-Confort / 729-730 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aussa ... - Austerlitz - Austin - Austraalia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

selville saamiseksi; siitä myös ennemerkit sekä
toisinaan käskyvalta, ylipäällikkyys, ks. A
u-g u r i t. K. J. H.

Aussa, maakunta Afrikassa, Danakil-maassa
Abessiinian itäpuolella; v:sta 1888 Italian
suojeluksen alainen. Pääkaup. Hadele Gubo.

Austen [östinj, Jane (1775-1817), engl.
kirjailijatar, on kirjoittanut huomattavia
kertomuksia keskisäädyn elämästä: „Pride and
preju-dice", „Sense and sensibility", „Northanger
Abbey", „Mansfield Park", „Emma",
„Persua-sion".

Austerlitz, kaupunki Määrissä, 3,145 as.,
enimmäkseen tšekkiläisiä. Siellä Napoleon
joulukuun 2 p. 1805 voitti itävaltalaiset ja venäläiset
(kolmen keisarin taistelu).

Austerlitzin taistelu. Gérardin maalauksen mukaan. (Versailles.)

Austin [ōstin], Texas-valtion pääkaupunki
Yhdysvalloissa Colorado-joen varrella, 22,258 as.
(1900). Yliopisto. Harjoittaa suurta puuvilla-,
villa-, nahka- ja karjakauppaa.

Austraalia, johon ilman varsinaista
maantieteellistä perustusta on luettu kuuluviksi
kaikki ne maat, jotka uudella ajalla ovat
löydetyt Aasian takaa ja Isosta-valtamerestä, jaetaan
nykyään kahteen pääosaan: Austraaliaan
ja Oseaaniaan.

A s e m a ja r a j a t. A. on ilmeisesti
yhteydessä naapurimantereen, Aasian kanssa.
Tor-resin-salmen syvyys on ainoastaan 22 m, ja
Bassin- salmen 50 m. Mutta Uuden Seelannin ja A:n
välissä on meren syvyys yli 6,000 m, ja tämä
syvänne on siis raja Oseaaniaa vastaan, vaikka
täälläkin keskellä merta kulkee matalikko
Uudesta Seelannista Pohjois-A:aan päin.

Siltana A:n ja Aasian välillä on Suurista
Sunda-saarista ja Filippiineistä Uuteen
Guineaan ulottuva saaristo. Tätä on, kuvaavasti
kylläkin, nimitetty Austraalia-Aasiaksi.
Eläinmaantieteelliset rajat ovatkin täällä olleet
helpommin määrättävissä kuin
fyysillis-maantieteel-liset. A:n pohjoispuolella olevien merien
syvyys-kartasta huomaa, että A:n mantereen ja Uuden
Guinean välissä on matala Arafura-meri (syvin
kohta 200 m). Voimme siis sanoa, että Uusi

Guinea kohoaa A:n mannerperustasta.
Mante-reitten välinen raja on siellä, missä tämän
perustan reuna on ja missä meri syvenee. Pohjoisessa
raja kulkee Bonin-saarten ja Mariaanein välitse,
ja idässä luetaan vielä Salas y Gomez-saari
Oseaaniaan kuuluvaksi. — Näin rajoitetun
maanosan pinta-ala on 8,960,000 km!, siis vähän
Eurooppaa tahi Antarktiksen jääjoukkojen
pinta-alaa pienempi. A:n mantere on 7,631,573
km2. Tasmania 67,900 km2, Uusi Seelanti
271,000 km2 ja Uusi Guinea 814,000 km2.
Poly-neesia käsittää vain 26,500 km2 maata tahi
tuskin enemmän kuin kaksi laajinta pitäjäämme
yhteensä.

Pinnanmuodostus. Oseaanian saaret
kohoavat vedenalaisista vuorijonoista, joista
toiset kulkevat luoteesta kaakkoon toiset lounaasta
koilliseen. Missä nämä orografiset suunnat
yhtyvät, syntyy toisiaan vastaan kohtisuoria
rannikkoja, esim. Uuden Seelannin pohjoissaarella. A:n

rannoissa on niin vähän lahtia ja poukamia, että
rantaviiva on korkeintaan kaksi kertaa niin
pitkä kuin se siinä tapauksessa olisi, jos lahdelmia
ei olisi ollenkaan. Vain Uuden Seelannin etelä
saarella tavataan vuonorannikko;
koralliriutta-rannikot ovat sitävastoin hyvin yleisiä koko
Oseaaniassa, ja Austraalian koillisrannikkoa
reunustaa maailman pisin riutta, Iso
Valli-riutta (Great Barrier Reef). Pohjoisessa ja
idässä reunustaa A:n mannerta korkea, jyrkkä
abrasioni- (s. o. aaltojen kuluttama) rannikko.
Mangrove-rannat reunustavat A:n troopillisia
osia; lännessä on rannikko laaka ja hietainen.
— Länsi-A. on suuri pengerylänkö, jonka
perusta on poimuutunutta alkuvuorta.
Keskiosissa kohoaa kohtalaisen korkeita vuoria,
joitten itäpuolella leviää laaja laskeuma
arojärvi-neen. Idässä taasen on poimuutuneita
vuorijonoja. A:aa on verrattu jättiläismäiseen
lautaseen, jonka reunasta osa, Karpentaarian-lahti, on
lohjennut. Reunat ovat vanhoista vuorilajeista
muodostuneet; lännessä on alkuvuorta, idässä
paleotsooisia vuorilajeja. Keskiosan
itäpuoliskossa on mesotsooisia kerrostumia, jotavastoin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>