Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - S - söl ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
söl
863
sön
lad) teennäinen, haettu2*, etsiskelty*,
laiteltu2*; (i Mg jord) teeskennelty*.
söl 1. -et (dröjande) viivyttely2,
vitkastelu2, kuhnustelu2, kuhnailu2.
söl 2. -et (smuts) tahra2, tuhru. -a 1. I
(smutsa) tahrata, tahria, ryvettää*; s.
ned sig med blod tahrata itsensä vereen.
8Öl|a 2. 1 (dröja) vitkastella, viivytellä*;.
(dröna) kuhnustella, kuhnailla; s. med
arbetet vitkastella työssä (än); s. med
betalningen viivytellä maksua; s. bort
tidén kuhnailla aikansa hukkaan, -aktig
-t -are vitkasteleva, kuhnaileva; vara s.
vitkastella, kuhnailla;
het -en [-vitkas-televaisuus3, kuhnailevaisuus3; (söl)
vitkastelu2, kuhnailu2]. -are -n =
vit-kastelija3; kuhnus2, n uh j us2, -ig -t -are
se sölaktig: (-t adv. vitkastellen,
kuhnaillen; arbetet går s. työtä tehdään
kuhnaillen; työ ei suju).
söl»ja -an -or solki*, -a 1 panna solkeen;
soijeta*. -törn -en -ar soljenpalin3*.
sölkorv -en -ar se sölar e.
söm 1) -men -mar (syende) ompelu2;
(fog-ning; à sömnad) sauma2; sysselsätta sig
med s. ommella*; gå upp i sömmen
ratketa saumasta, ompelesta; 2) -met
(-men) ~ (hästs kos pik)
hevoskenkä-nauia2. -huvud n a ula n kanta2*, -hål
naulanreikä*. -ma I ommella*, neuloa,
-mare -n — (i s m s.) ompelija3, neuloja4;
segels ömmare piirjeenompeiijä3, -tekijä2,
-merska -an -or ompelija3, ompelijatar*,
sömn -en uni3; tala, gå i s—en puhua,
kävellä, unessa, unissa (an); falla i djup
s. vaipua, mennä sikeään uneen; ligga
i sin sötaste s. maata, nukkua makein ta
untansa; jag får ingen s. en saa unta
silmiini, vagga till s—s tuudittaa uneen
nukuksiin; få tag i s—en päästä uneen
(kiinni).
sömnad -en -er ompelu2, neulos2, ompe-*
lus2, -s|arbete ompelutyö,
sömnjaktig -t -are unelias, untelo2; ( het
-en uneliaisuus3; unteiuus3). -dryck
unijuuina. -givande a. p. nukuttava,
-gång unissakäyminen. -gångare-n ~ o.
-gångerska -an -or unissakävijä2, -ig -t
-are uninen; (sömnaktig) unelias; (om
väder) raukaiseva; se s. ut näyttää
uniselta; jag är s. minun, minulla on uni;
minua nukuttaa, unettaa, raukaisee;
jag blir s. minun, minulle tulee uni;
minua alkaa nukuttaa; med sömniga
ögon unisin silmin; *—t väder raukaiseva
ilma; [-het -en unisuus3; uneliaisuus3,
uni2; (fig.) un tel uus3; -t adv. unisesti,
uneliaasti; untelosti]. -lik -t
unentapai-nen, -kaltainen, -lös uneton4*; ( het -en
unettomuus3), -medel uniaine, -rohdot
(-hto*). -sjuk unitautinen. -sjuka
unitauti3*. -tuta (skämtv.) unikeko*, - tyngd
-gt unissa (an) * oleva; unenuuvuttama.
-vandrare se sömngångare, -yrsel
unen-houraus2; unenhorros2, -pöpperö2; i s—n
unenpöpperössä.
sömnål -en -ar (sj.) äimä.
sömsmån -en saumanvara2.
sömjstick (veter.) naulanpisto. -stucken
-et -na (veter.) naulan pistämä, -ten
nau-lakara2. -tryck (oeter.) naulanlikistys2.
söndag -en -ar sunnuntai; om s—en
sunnuntaina; om arna sunnuntaisin.
-s|-afton sunnuntai-ilta2*. -s|arbete
sunnuntai-. pvhätyö. -s|barn
sunnuntailapsi2; (fig’) onnen helmalapsi2;
onnenpoika*. -s|bokstav sunnuntaikirjäin8,
-s|dräkt sunnuntai-, pyhäpuku*.
-s|-evangelium sunnuntai-evankeliumi4.
-sjfrid sunnuntai-, pyhärauha2. -s|gäsfc
su n n un ta i vieras, -s|handel pyhä-,
sun-n un laikan pp h2*. -sjjägare sunnuntai-,
joutonietsästäj*3. -s! klädd a. p. pyhä-,
su n n i m l aip u k i m i ssa (oleva), -s {kläder
pl. pyhä vaatteet (-vaate*), -s j kväll
sunnuntai-ilta2*. -s{morgon
sunnuntaiaamu. -5jnummer su im un tain nu m ero2,
-ß|predikan sunnuntaisaarna2,
-s|rosun-nuutairauha2. -sfryttare sunnuntai-,
lys-tiratsastaja4. -s|seglare sunnuntai-,
lys-tinpurjehtija3. -s!skola pyhäkoulu,
söndagsskoie|förening
pyhäkoulu-yhdistys2. -lärare pyhäkoulun-opettaja4,
söndags!text -en -er sunnuntaiteksti8,
-vila sunnuntailepo*.
sönder adv. rikki: (åtskils) haj aliansa;
hajallensa; (i bitar) palasina; palasiksi;
(i kras) mäsänä; mäsäksi; pirstoina;
pirstoiksi; slå s. lyödä rikki, pirstoiksi;
slås s. särkyä*; gå s. monnä rikki,
palasiksi; särkyä*; rikkoutua*; iath s.
pudota rikki, pirstoiksi, pirstaksi: taga s.
ottaa hajalle, (åtskils) erillensä; vara s.
olla rikki, hajalla, pirstoina, palasina,
-bita purra rikki, (i bitar) »alasiksi,
-bit-ning rikki pureminen, -purenta3*,
-brista särkyä*; mennä rikki; (med :-mäll)
räjähtää* rikki, -bryta taittaa3* rikki;
(bryta upp) murtaa* (rikki); särkeä*;
*—s taittua* rikki; murtua*, särkyä*a
-bråka ruhjoa; (krossa) musertaa*;
(slita) runnella*; s. is ruhjoa, {-krossa)
rn uritti* jäätä, -dela (kern.) (upplösa i
hajoittaa*; (särskilja) eroitella*.
eritellä*; jakaa2* erillensä, ori osiin;
(smula) murentaa*; (-krossa) survoa;
—s, s. sig hajota, h ajoittua*; haj au-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
