Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
kotimaassa että ulkomailla saavuttaneet. Melkein
kaikki niistä ovat ilmestyneet ruotsiksi, toiset saksaksi,
ranskaksi j. n. e. Varsinkin luonnonkuvaajana hän
on verraton. Suomalaisen kirjakielen kehitykseen
hän on mitä syvimmin ensin kirkkaaksi tahkotulla
ranskalaisella taituruudellaan, sitten
alkusoinnulli-sella, rytmillisellä proosallaan vaikuttanut.
2) Arvid Järnefelt (synt. 1861, maisteri,
oikeusoppinut, myöhemmin maanviljelijä) Leo Tolstoin
lipunkantaja ja aatteellisen, yhteiskunnallisen romaanin
edustaja suomalaisessa kirjallisuudessa. Suuren
kirjallisen voittonsa hän saaavuttaa jo ensimmäisellä
teoksellaan Isänmaa (1893), jossa hän mestarin tavoin
kuvaa kansallisten ja yleis-inhimillisten aatesuuntien
ristiriitaa nuoren talonpoikais-ylioppilaan sydämessä.
Tolstoin opin synnyttämän sielullisen murroskauden
tulos on Reräämiseni (1894). Saman opin valossa hän
katselee sitten elämän eri puolia ja ongelmia
teoksissaan Ihmiskohtaloja, Ateisti, Veljekset, Helena,
Maaemon lapsia, Veneh’ojalaiset y. m., joissa kuitenkin
liian selvästi esiinpyrkivä aatteellinen tarkoitusperä
tahtoo usein häiritä lukijan taiteellista nautintoa,
monista nerokkaista yksityispiirteistä huolimatta.
Taiteeellisimpana esiintyy ehkä hänen uskonnollisten
ja siveys-opillisten mietiskelyjensä syventämä
tun-nelmapohjansa eräissä pienissä kertomuksissa, jotka
hän yhteisellä nimellä Elämän meri (1903) julkaisee.
Myöskin draamallista muotoa viljelee Järnefelt
mielellään. Tällä alalla hän myös voittaa toisen
suuren kirjallisen voittonsa Tilus (esitetty Suomen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
