Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - IV. Uskonto ja yhteiskunta - 1. Uhrikivet - 2. Pyhät puut. Uhrilähteet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
72
maisesta kirjallisuudesta mainittakoon: Spoer, Versuch einer
Erklärung des Zusammenhangs zwischen Dolmen, Masseben und
Napflöcher (Zeitsch. Alt. Wiss. XXVIII, 1908 siv. 271 ja
seur.). Gressmann, Dolmen, Masseben und Napflöcher (Z. Alt.
Wiss. XXIX, 1909 siv. 113 ja seur.). A. Dieterich, Die Mutter
Erde. 1905. H. Vincent, Canaan d’apres 1’exploration recente,
(1907) siv. 92 ja seur. 125 ja seur.. H. GrUner, Opfersteine
Deutschlands. 1881. A. Stentzell, Die Opfersteine des Rie-
sengebirges (Astron. Korrespondenz 4 (1910), siv. 9 ja seur., (\V.
Jolly, On Cup-marked Stones in the Neighbourhood of Inverness
ote. (Proceedings of the Soc. of Antiquaries of Scotland, New
series voi. IV 1882). G. Dalman, Die Schalen steine Palestinas in
ihrer Beziehung zu alter Kultur und Religion (Pal. Jahrbuch 4.
(1908) siv. 23 ja seur.). A. Gustavs, Napflöcher und Höhlen
(Allg. Ev.-luth. Kirchenzeitung 46 (1913), siv. 338 ja seur.) H.
Gressmann, AltorientaliSche Texte und Bilder 1909 II, siv. 1.
(Tiedot antanut prof. A. Hjelt).
2. Pyhät puut. Uhrilähteet.
Kansan entisiä uskonnollisia käsityksiä kuvaavat tietysti
monet esihistorialliset muinaisjäännökset, m. m. haudat, mutta
erikoisesti nimenomaan kultti- ja jumalanpalvelustarkotuksia
palvelevat muistot. Suorastaan pyhinä pidettyjä ovat, paitsi
moniaat uhrikivet ja patsaat, olleet erinäiset puut ja lähteet.
Niihin molempiin ryhmiin liittyy uskonnollisia menoja vielä his¬
toriallisena aikana ja meidän päivinämmekin, mutta epäilyk¬
settä voi niistä osan lukea esihistoriallisten muistojen joukkoon,
samoin kuin sen käsityksen joka niistä on merkkipaikkoja teh¬
nyt. Rakennettuja temppelejä ei Suomen esihistoriallisilla asu-
ja nilla sen sijaan nähtävästi ole ollut.
Räntasalmen kihlakunnan kertomuksessaan luettelee A. Pel¬
konen lukuisia uhri- ja pitämyspuita, kuv. 43, Säämin-
gistä, Kerimäeltä ja Rantasalmelta. >;Olavanniemen (Sääminki)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
