Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - II. Asutusjäännökset - 5. Ryssänuunit ja saaristojen muinaisjäännökset
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
47
linnasta n. 40 virstaa NE, samallainen kaivo kuin tämä essaa-
relainen.
Niinkuin edellisestä huomaa, on muinaisjäännöksiä näillä
saarilla ainakin Kotisaarella, Essaarella, Ilmarissa, Härössä, Haa-
paluodolla, Näkholmilla ja Kiuskerilla. Hemminki-luodot sen
sijaan ovat ilman minkäänlaisia asutusmerkkejä. Mahdollisesti
sellaisia kuitenkin on joillakin muilla lähistön saarista. Ainakin
Pukkiolla ja Kavolla sanotaan sellaisia olevan, ilman että niiden
laadusta voi antaa tarkempia tietoja. Suuri Paationsaari on
vielä tutkimatta.
Edellisessä olemme jakaneet Pitkäpaaden saariston kiinteät
muistomerkit monelle eri aikajaksolle, vaikkakin suuri osa lukeu¬
tunee 1700-luvulle ja on tavalla tai toisella tekemisissä täällä
silloin harjoitetun vuori- ja kiviteollisuuden kanssa. Valitetta¬
vasti ei liene mitään viimemainittua kysymystä käsittelevää kir¬
joitusta tai julkaisua olemassa, vaikka sellainen epäilemättä olisi
monessakin suhteessa mielenkiintoinen.
Toiselta puolen löytyy kuitenkin sentapaisia muinaisjätteitä
kuin ryssänuuneja, jatulintarhoja ja muita kivilatomuksia ava-
ralti pitkin rannikottamme, seuduilla, jotka koskaan eivät ole
suoranaisesti olleet Pietarin kaupungin ja kiviteollisuuden kanssa
tekemisissä. Useat niistä eivät voi vielä saada tyydyttävää seli¬
tystä, yhtä vähän kuin pitkäpaatelaiset kivilatomukset. Sitä
varten on pakko kerätä ennen kaikkea vertailuainehistoa ulko-
ja sisäsaaristosta maan etelärannikolta. Joukon sellaista tar¬
joaa J. Reuterin matkaopas Helsingfors—Äbo—Stockholm. Li¬
säksi voinee mainita että Rymättylän Hangan kartanoon
kuuluvassa Härnistössä on omituisia kivitarhoja, mikäli muistan
hiukan siihen suuntaan kuin Kotisaaren Rokkalannokassa, että
Pyhärannan Rihtniemen nokassa on merkillinen kivilato-
mus, n. s. »Vihitynmaan rinki», että J u r m o s s a on n. s. munk-
kilaiskehiä ja Merikarvian Hamnskärissä suuri kivikehä
(Tiedes. Bidr. 33 s. 159). Mainittakoon vielä että herra L. Pääk¬
könen kertoo Tornion edustalla olevilla saarilla olevan n. 60 eri¬
laista kiviroukkiota (S. M. 1902: 56 seur.). M a a 1 a h d e n Stor-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
