Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - II. Asutusjäännökset - 5. Ryssänuunit ja saaristojen muinaisjäännökset
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
35
on niitä merkitty muistiin ainakin Siuntiosta, Bromarv’ista, Hiit-
tisistä, Kemiöstä, Rymättylästä, Nauvosta1), Korppoosta jaHout-
skarista, Kustavista, Pyhämaasta (ks. Kotiseutu 1910: 275).
Pohjoisempana lienee niitä Rauman tienoilla, Ahlaisissa (Aamul.
1917: 158), Raippaluodolla (S. My. Ptk. II: 374), Närpiössä (Sv.
Folksk. Y. Bilder 2, siv. 7) ja ehkä vielä Kokkolan seuduilla,’Lars-
rnossa asti (F. M. 1898: 61). Lännempäär tunnetaan niitä Ahve¬
nanmaalta, Eckeröä myöten, josta Kansallismuseossa on valo¬
kuva sellaisesta, kuvattu ylempänä kuv. 19.—Levenemisvyöhyke
on siis Suomenlahden ja Lounais-’Suomen rantasaaristo Viipu¬
rista Ahvenanmaalle asti. Sen ulottuvaisuus pohjoiseen on vielä
tuntematon, samaten »ryssänuunien» yleisyys Ruotsissa.
Näitten muinaisjäännösten luonteesta saa selvimmän käsi¬
tyksen tarkastelemalla jotain niistä erikoisesti. Valitsemme pari
esimerkkiä Rymättylästä, jossa »uuneja» on sekä »pitäjänmaalla»
että luodoilla, etenkin eteläkärjessä. Hangan kartanon maalla.
Tiedot ovat rouva J. M. Tallgrenin jättämät Kansallismuseoon.
Hangan kartanosta n. y2 km. luoteiseen olevalla mäen rin¬
teellä meren rannalla on muutamia kymmeniä uuneja. Suurim¬
mat ovat 4 X 3,6 m, pienimmät 2,15 X 2,s m. Eräs pieni uuni
tutkittiin v. 1901. Se näytti ulkoapäin tavalliselta kivirouk-
kiolta, jossa ei ollut muita »uunin» merkkejä, kuin että kivet
olivat hauraita, nähtävästi palaneita. Tutkittaissa näkyi kui¬
tenkin että keskellä oli ollut uuninsija, vaikka kattokivet olivat
pudonneet alas. Seinät olivat kivistä ladotut. Uuni-ontelon
permantona oli 17 cm. vahvuisen sorakerroksen alla huolellisesti
ladottu kiveys. Sorassa oli hiiltä. Kiveyksen alla oli vielä 6—12
cm. vahva sorakerros, minkä alla vielä oli kalliopohjalle ladottu
toinen kivipermanto. »Permantojen» välisessä soramaassa oli
runsaasti nokea ja n. 1 cm. vahvuinen hiilikerros, mutta ei mitään
löytöjä.
Toinen uuni, josta tietoja on jätetty, on lähellä edellistä’, meren
salmen toisella puolella, n. 200 m. päässä Krampin saaren luoteis-
1) S. Strandberg, ks. bibliografiassa main. teos, N:o 204.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
