Ap.t.15
1. Ja Juudeasta tuli sinne muutamia, jotka opettivat veljiä:
"Ellette ympärileikkauta itseänne, niinkuin Mooses on säätänyt,
ette voi pelastua".
2. Kun siitä syntyi riita ja kun Paavali ja Barnabas kiivaasti
väittelivät heitä vastaan, niin päätettiin, että Paavalin ja
Barnabaan ja muutamien muiden heistä tuli mennä tämän
riitakysymyksen tähden apostolien ja vanhinten tykö
Jerusalemiin.
3. Niin seurakunta varusti heidät matkalle, ja he kulkivat
Foinikian ja Samarian kautta ja kertoivat pakanain
kääntymyksestä ja ilahuttivat sillä suuresti kaikkia veljiä.
4. Ja kun he saapuivat Jerusalemiin, niin seurakunta ja apostolit
ja vanhimmat ottivat heidät vastaan; ja he kertoivat, kuinka
Jumala oli ollut heidän kanssansa ja tehnyt suuria.
5. Mutta fariseusten lahkosta nousivat muutamat, jotka olivat
tulleet uskoon, ja sanoivat: "Heidät on ympärileikattava ja
heitä on käskettävä noudattamaan Mooseksen lakia".
6. Niin apostolit ja vanhimmat kokoontuivat tutkimaan tätä asiaa.
7. Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille:
"Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitten
teki teidän keskuudessanne sen valinnan, että pakanat minun
suustani saisivat kuulla evankeliumin sanan ja tulisivat uskoon.
8. Ja Jumala, sydänten tuntija, todisti heidän puolestansa, antaen
heille Pyhän Hengen samoinkuin meillekin.
9. eikä tehnyt mitään erotusta meidän ja heidän kesken, sillä hän
puhdisti heidän sydämensä uskolla.
10. Miksi te siis nyt kiusaatte Jumalaa ja tahdotte panna
opetuslasten niskaan ikeen, jota eivät meidän isämme emmekä
mekään ole jaksaneet kantaa?
11. Mutta me uskomme Herran Jeesuksen armon kautta pelastuvamme,
samalla tapaa kuin hekin."
12. Niin koko joukko vaikeni, ja he kuuntelivat Barnabasta ja
Paavalia, jotka kertoivat, kuinka suuria tunnustekoja ja ihmeitä
Jumala oli tehnyt pakanain keskuudessa heidän kauttansa.
13. Kun he olivat lakanneet puhumasta, lausui Jaakob: "Miehet,
veljet, kuulkaa minua!
14. Simeon on kertonut, kuinka Jumala ensi kerran katsoi pakanain
puoleen ottaakseen heistä kansan omalle nimellensä.
15. Ja tämän kanssa pitävät yhtä profeettain sanat, sillä näin on
kirjoitettu:
16. 'Sen jälkeen minä palajan ja pystytän jälleen Daavidin sortuneen
majan; minä korjaan sen repeämät ja nostan sen jälleen pystyyn,
17. että jäljelle jääneet ihmiset etsisivät Herraa, ynnä kaikki
pakanat, jotka ovat minun nimiini otetut, sanoo Herra, joka
tämän tekee,
18. mikä on ollut tunnettua hamasta ikiajoista'.
19. Sentähden minä olen sitä mieltä, ettei tule rasittaa niitä,
jotka pakanuudesta kääntyvät Jumalan puoleen,
20. vaan heille kirjoitettakoon, että heidän pitää karttaman
epäjumalien saastuttamaa ja haureutta ja lihaa, josta ei veri
ole laskettu, sekä verta.
21. Sillä Mooseksella on ammoisista ajoista asti joka kaupungissa
julistajansa; luetaanhan häntä synagoogissa jokaisena
sapattina."
22. Silloin apostolit ja vanhimmat ja koko seurakunta näkivät
hyväksi valita keskuudestaan muutamia miehiä ja lähettää heidät
Antiokiaan Paavalin ja Barnabaan mukana, nimittäin Juudaan, jota
kutsuttiin Barsabbaaksi, ja Silaan, jotka olivat johtavia miehiä
veljien joukossa;
23. ja kirjoittivat heidän mukaansa näin kuuluvan kirjeen: "Me
apostolit ja vanhimmat, teidän veljenne, lähetämme teille,
pakanuudesta kääntyneille veljille Antiokiassa ja Syyriassa ja
Kilikiassa, tervehdyksen.
24. Koska olemme kuulleet, että muutamat meistä lähteneet, joille
emme ole mitään käskyä antaneet, ovat puheillaan tehneet teidät
levottomiksi ja saattaneet teidän sielunne hämmennyksiin,
25. niin me olemme yksimielisesti nähneet hyväksi valita miehiä ja
lähettää heidät teidän tykönne rakkaiden veljiemme Barnabaan ja
Paavalin kanssa,
26. jotka ovat panneet henkensä alttiiksi meidän Herramme Jeesuksen
Kristuksen nimen tähden.
27. Me lähetämme siis Juudaan ja Silaan, jotka myös suusanalla
ilmoittavat teille saman.
28. Sillä Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän
päällenne ole pantava enempää kuormaa kuin nämä välttämättömät:
29. että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja lihaa, josta ei
veri ole laskettu, ja haureutta. Jos te näitä vältätte, niin
teidän käy hyvin. Jääkää hyvästi!"
30. Niin heidät lähetettiin matkalle, ja he tulivat Antiokiaan;
siellä he kutsuivat koolle seurakunnan ja antoivat heille
kirjeen.
31. Ja kun he olivat sen lukeneet, iloitsivat he tästä
lohdutuksesta.
32. Ja Juudas ja Silas, jotka itsekin olivat profeettoja,
kehoittivat veljiä monin sanoin ja vahvistivat heitä.
33. Ja heidän viivyttyään siellä jonkin aikaa veljet laskivat heidät
rauhassa palaamaan niiden tykö, jotka olivat heidät lähettäneet.
35. Ja Paavali ja Barnabas viipyivät Antiokiassa opettaen ja
julistaen useiden muidenkin kanssa Herran sanaa.
36. Mutta muutamien päivien kuluttua Paavali sanoi Barnabaalle:
"Lähtekäämme takaisin kaikkiin niihin kaupunkeihin, joissa
olemme julistaneet Herran sanaa, katsomaan veljiä, miten heidän
on".
37. Niin Barnabas tahtoi ottaa mukaan Johanneksenkin, jota
kutsuttiin Markukseksi.
38. Mutta Paavali katsoi oikeaksi olla ottamatta häntä mukaan, koska
hän oli luopunut heistä Pamfyliassa eikä ollut heidän kanssaan
lähtenyt työhön.
39. Ja he kiivastuivat niin, että erkanivat toisistaan, ja Barnabas
otti mukaansa Markuksen ja purjehti Kyproon.
40. Mutta Paavali valitsi Silaan, ja veljet jättivät hänet Herran
armon haltuun, ja hän lähti matkalle.
41. Ja hän vaelsi läpi Syyrian ja Kilikian vahvistaen seurakuntia.
Project Runeberg, Tue Oct 9 19:07:46 2012
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/raamattu/44_15.html