Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
49
haltuunsa ja pitivät sen omanaan vuoteen 1763 asti, jolloin se
luovutettiin Englantilaisille. Illinois oli siihen aikaan täydellisenä
jylhik-köua, paitsi lounaisimmassa osassaan ei, johon pienempi joukko
uutis-asukkaita oli rakentanut majansa; ja samassa tilassa pysyi valtio
Englannin hallituksen aikana. Mutta jo 1778 saivat Amerikalaiset
Ill noisin haltuunsa, ja vapautussodan loputtua yhtyi tämä valtio ynnä
i ä sten ja läntisten naapurivaltioiden kanssa n. s. luoteiseen
territorioon. V. 1809 järjestyi Illinois itsenäiseksi territorioksi, ja v. 1818
oiett in tämä territorio valtiona Unioniin
Aina 1840-lukuun asti oli Illinoisin koko pohjoisosa melkein
asumatonta maata, jos ei ota lukuun muutamia metsästäjiä,
pyydys-taj ä ja liikemiehiä, jotka etupäässä harjoittivat vaihtokauppaa
indi-an ’en kanssa. Mutta tämän ajan perästä alkoi tuo valtava
maahanmuutto idästäpäin ja sen kanssa valtion tavattoman nopea,
kaikinpuolinen kehitys. Sen rikas maaperä ja maanviljelykselle erittäin
suotuisa ilmanala houkutteli ensiniäiset. uutisasukkaat, joiden jälkiä
pian tulivat kaikenkaltaiset kauppiaat, jotka enimmäkseen asettuivat
Mic ligan-järven rannalla ja Chicago-joen suussa sijaitsevaan Chicagon
kai punkiin. Vielä vuonna 1830 oli tässä kaupungissa ainoastaan
muutamat puusuojat, varustukseksi indiaaneja vastaan rakennetun Fort
Deaiborn nimisen linnoituksen ympärillä; mutta kun mainitun vuoden
kuluessa Chicagon ensimäinen peruspiirros oli saatu vahvistetuksi,
alkoi kaupunki rivakasti edistyä koko luoteisen territorion
kauppaliikkeen pääpaikkana. Alussa oli Chicagolla tosin monta kilpailijaa tässä
kohden, mutta mikäli sen ympärillä oleva maaseutu tuli asutuksi ja
viljeltyksi, joutui kaupunki edullisen asemansa vuoksi koko maaseudun
maanviljelystuotteiden vientipaikaksi ja kaikkein niiden tavarain
tuon-tipaikaksi, joita yhä varakkaammaksi ja lukuisammaksi karttunut
maaväestö tarvitsi.
Siitä ajasta lähtien on Illinoisin valtion kehitys edistynyt samaa
n< peaa vauhtia kuin Chicagon kaupungin, niin että sekä valtio että
kaupunki tähän aikaan ylimalkain ovat takapajulla ainoastaan
New-yorkista. Maanviljelys-valtiona lienee Illinois tällä haavaa etevin koko
Unionissa. Sen keskimääräinen vuotuinen sato antaa lioin
sataviisikymmentä miljoonaa dollaria, tulos, johon melkoisesti on vaikuttanut
se seikka, että koko valtiossa tuskin on ollenkaan viljelykseen
kelpaamatonta maata. Tämän ohessa on maa kaikkialla hyvin
kostutettuna ja sateet tavallisina vuosina täydelleen riittävät. Mutta se
aika on kuitenkin jo ollut ja mennyt, jolloin maanviljelys oli Illinoisin
4
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
