- Project Runeberg -  Pimeässä ja Pakkasessa /
60

(1923) [MARC] Author: Fridtjof Nansen
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

60

tulleet melko lähelle meitä, sukeltaneet pinnalle kajakkiemme vieressä
ja seuranneet meitä pitkät matkat, tekemättä kuitenkaan mitään
vahinkoa. Minä olin sitä mieltä, että mursut ovat uteliaita ja itse
asiassa vaarattomia, mutta Johansen ei oikein tuntunut yhtyvän
mielipiteeseeni. Hän selitti kokemuksemme osoittavan päinvastaista ja
tuumi, ettei varovaisuus ole haitaksi. Koko päivän näimme niitä
laumoittain. Ne seurasivat meitä pitkälle ja tungeskelivat kajakin
ympärillä. Pysyttelimme lähellä jään reunaa, ja jos mursu tuli liian lähelle,
soudimme, jos mahdollista, vedenpinnan alla olevalle »jäänjalalle.»
Samoin pysyttelimme toistemme läheisyydessä tai vierekkäin. Soudimme
ohi suuren mursulauman, joka makasi jäällä. Pitkän matkan
päähän kuulimme niiden mylvinän.

Aamupuolella tuntui kulkumme turvallisemmalta, kun emme
vähään aikaan nähneet mursuja. Äkkiä huomasimme kuitenkin suuren
mursun sukeltavan esiin kajakkiemme edessä, johansen, joka oli
edellä, laski heti jäänjalalle. Vaikka tämä tuntui minusta liialliselta
varovaisuudelta, päätin seurata hänen esimerkkiään. En ollut vielä
päässyt sinne asti, kun mursu äkkiä oli vierelläni, heittäytyi kajakin laitaa
vasten, asetti toisen etujalkansa kannelle, koetti saada kajakin
kaatumaan, ja iski torahampaillaan kajakin kylkeen. Koetin
pitää lujasti kiinni, etten joutuisi veteen ja iskin kaikin voimin otusta
airolla kalloon. Vielä kerran tarttui mursu kajakkiin ia kallisti sitä
niin pahasti, että kansi joutui melkein veden alle. Sitten hellitti se ja
kohosi aivan pystyyn. Minä tartuin pyssyyni, mutta samassa kääntyi
mursu ja katosi yhtä äkkiä kuin oli ilmestynytkin. Kaikki tämä
tapahtui muutamassa silmänräpäyksessä, ja olin juuri sanomaisillani
Johan-sertille, että voimme olla onnelliset, kun pääsimme tästä seikkailusta
niin vähällä. Silloin huomasinkin, että jalkani kävivät märiksi. Minä
kuuntelin ja kuulin veden lorisevan kajakkiin. Silmänräpäyksessä oli
käännyttävä ja soudettava jäälle. Tunsin jo vaipuvani. Nyt oli
kiiruhdettava, sillä kajakki täyttyi täyttymistään vedellä. Jään reuna
oli korkea ja lohkeileva. Onnistuin pääsemään kuitenkin ylös.
Johansen kallisti uppoavaa kajakkia niin paljon, että reikä joutui
vedenpinnan yläpuolelle ja sitten saimme sen kuljetetuksi sellaiselle paikalle,
missä jää oli niin matalaa, että voimme kiskoa sen ylös. Kaikki mitä
omistin uiskenteli likomärkänä kajakin sisässä. Eniten suretti
minua se, että vesi oli tunkeutunut valokuvauskoneeseen ja kenties
turmellut kallisarvoiset valokuvani. Täällä on siis viivyttävä. Koko
maallinen omaisuuteni on levitetty kuivumaan, ja edessäni on kajakki,
joka on paikattava, ennenkuin uudelleen lähdemme mursuja kohtaa-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:19:10 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pimejapakk/0072.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free