Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - M ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Miella. 432 Mieske.
Miella-bælle, adj. = miellaläkkag.
Miellahas 1. -kas, -haga, -kaga, adj. (miella)
som er efter ens Sind, fjærfommen, gjerne
feet.
Miellahasmættom, adj. (miella) som ikke er
efter ens Sind, ufjærfommen, übe feet;
gumpe læ bahamus miellahasmættom
guösse, Ulven er den me« ufjærfomne Gjcrst.
Miella-läke, -lage, s. Sindelag! galggek
adnet dam miellalage, Phil. 3, 15.
Miellaläkkag, adj. (lakke) ddirus. fatuus,
halvtullet, som ei er ved sine fulde fem.
Miella-lakke, s. fatuitas, Halvtullethed, Halv
galhed; miella-lakke-olmus, et Menneste,
som ei er ved sine sulde fem.
Miellaporre, adj. Sy. mentis compos, for
standig.
Miellasagat, adv. (miella) libenter, gjerne.
Miellasas, -saga, s/s// (miella) volens, Übens.
villig; miellasagabut, Heller; dagakgo don
dam miellasagabut Zu son"? gjor du det
Heller end han?
Miellasubme, -sume, s. (miella) consensus,
Samtykke.
Miellasuttet, v. fad. (miellasuvvat) bringe
til at amt:; til at gaa ind paa noget.
Miellasuvvat, -suvam,\\ n. (miella) con
sentire, samtykke, gaa ind paa; m. guoimes
ai-vvaluBBi, samtykke i sin NcesteZ Forslag.
Miellatet, v. n. Sy. aetate enercari. blive
svag af Alderdom.
Miellavagjeg, adj. (vagjeg) amens, afsindig. ;
Miellavagjegvuotta, -vuoda; s. amentia,
Sindssvaghed.
Miellavailag, adj. = miellavagjeg.
Miellavailagvuotta, .$. = miellavagjegvuotta.
Miellavanak, adj. Sv. = miellavailag.
Miella-ækto-sadne, s. frivilligt, forfætligt trugt
Ord.
Miella-ævtog, adj. voluntatius, frivillig, for
fætlig.
Miella-ævtolagat, adv. (miella-ævtolas) fri
villigt, forscetligt,
Miella-ævtolas, adj. = miella-ævtog.
Miella-ævtolasvuotta, -vuoda, s. Frivillighed,
Forscetlighed = æktodatolasvuotta.
Miella-ævtotæbme, -tærne, adj. vedf. -tes,
ufrivillig,
Welle, 5. ripa, Elvebred, Aabred.
Welle, norn.propr. obsoJ. Navn som Lapperne
fordum ved Hjemmedaab gav sine Drengeborn
foruden det kristne ’9lavn.
Wellet, mielab, v. s,. Sy. inteMigere, forståa.
Mielolas, -laga, adj. Sy. sapiens, forstandig.
Miepta, mievta, s. — miefta.
Mieres, mierres, s. = meris.
Mierj, s. R. mensura, Maal.
Mierjded 1. mierreded, v. a. R. metiri.
maale.
Mierkaiduvvat, -duvam, r. subj. (mierkka)
blive overfalden af, übfat for Skodde faa
Skodde paa sig.
Mierkka, mierka, s. nebida, vapor, Taage,
l Skodde (jfr. rusta, murkko). •
Sierra 1. mietta, mierraga, miettaga, s.
(dial.) == rniétta.
Mierro, miero, s. grex animalium, Hob,
Flok (om Dyr).
Mierro, miero, s. (min. us.) cogitatio.
Tanke; dust læk baha mierok, bu har
onde Anslag.
Miesaiduvvat, -duvam, v. suhj. (miesse) faa
mange Kalve, faa flere Kalve end for (om
Rendrift).
Miesas, -5262, s. dem. (miesse) en üben
Renkalv.
Miesetuttet, v. fad. (miesse) gjore kaluel,os,
berove Kalven.
Miesetuvvat, -tuvam, v. subj. (miesse) faa
mindre af Kalve, miste Kalve (om Rendrift).
Mieskadaddat 1. -dallat, -dadam, -dalam,
v. fr. (mieskadet) bringe til at raadne (om
flere Ting),
Mieskadatte, adj. (mieskat) forn kan bringes
til at raadne.
Mieskadattet, v. fad. (mieskat) lade sig
bringe i Forraadnelse, kunne bringes til at
raadne,
Mieskadet, v. fad. (mieskat) marcidum red
dere, bringe til at raudne, bringe i For
raabneife.
Mieskakættai, 1) car. verb. (mieskat) uden
at raabne. 2) adj. vedf. -kættes, ufor
raadnet.
Mieskalet, v. subit. (mieskat) i Hast raadne.
Mieskamættos 1. -mættom, adj. (mieskat)
uforraadnelig.
Mieskamættosvuotta, -vuoda, s. (mieskat)
Uforraadnelighed,
Mieskas, adj. vedf. mieska, puter, raabben
(om Vegetabilier, jfr. guocca); jos muorra
læjja mieskas, de læk maidai saddok
mio,<k3Bäk, Matth. 13, 33.
Mieskastet, v. dem. (mieskat) raadne lidt.
Mieskasvuotta, -vuoda, s. (mieskas) Raad
denhed.
Mieskat, v. n. putrescere, raabne, forraadne,
mprne (om Vegetabilier, jfr. guocaget);
muorra læ olggobælde mieskam, Troeet er
raaddent paa 9)berfiben.
Mieskel, adj. vedf. -lis, (mieskat) forn let
raabner, tilboielig til at raabne. -lvuotta,
s. id.
Mieskestet, v. n. crepare, crepittm edere,
knarte, knirke,
Miesketet, v. n. = mieskestet, knarke, knirke;
boccu laddasak miesketek, det fnirfer i
Renens Ledemod,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
