Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mitä Kristus ajatteli kuollessaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
292
irtaantuivat saranoiltaan, kun Jumalan Poika vii-
meisen kerran huokasi, ja monet kuolleet lähtivät
haudoistaan ja näyttäytyivät, kuten Matteus kertoo,
pyhässä kaupungissa, vaikkapa kuolleitten nouse-
mus oikeastaan kyllä onkin tapahtuva viimeisenä
päivänä.
Täytetty työ! Se oli hänen lahjansa meille.
Hän jätti sen meille kaikille. Ei siitä mitään puutu.
Se on täydellinen. Koko maailma oli hänen sydä-
messään, kun hän kuoli, ja hänen sielunsa oli
täynnä hiljaista iloa valmiista työstään. Meillä on
voitollinen vapahtaja ja täydellinen vapahdus.
Hän jätti sen meille. Itse oli hän työnsä päät-
tänyt. Viimeiset silmänräpäykset ovat kokonaan
hänen omiaan. Mutta jos häntä rakastat ja sen-
tähden haluat mielelläsi tietää, kuinka hänen vii-
mein kävi, niin kuuntele hänen viimeisiä sanojaan.
Niitä ei hän sanonut meille, vaan Isällensä. Tässä
ovat taas nuo kaksi, Isä ja Poika, tekemisissä tois-
tensa kanssa. Ei hän sano: »Jumalani, Jumalani»,
vaan hän nimittää häntä samalla tavoin kuin hän
oli nimittänyt häntä siitä päivästä alkaen, jona hän
poikana pyhäkössä oli, nimittää häntä Isäksi. »Isä,
sinun käsiisi minä annan henkeni!»
Poika on päässyt kotiin. Ikäänkuin ristin kova
hirsi olisi ollut mitä pehmein patja, laskee hän
väsyneen päänsä lepoon Isänsä syliin ja makaa
mitä turvallisinta lapsenunta, kun sotilaat tulevat
keihäineen ja nuijineen työtänsä toimittamaan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
