Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mitä Kristus ajatteli kuollessaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
285
vaneet uhriajatukseen tutustuneina, emme milloin-
kaan ole nähneet uhrattavan, eikä se ratkaisu,
jonka Paavali sovituksen arvoitukseen on antanut,
tuota sanottavasti apua ajatuksellemme. Otamme
tämän sanan sellaisena kuin se on kirjoitettuna,
mutta ei se meille mitään selitä. Ja me olemme
etääntyneet keskiajan ritari-ihanteista ja saatamme
antaa arvoa Anselm uksen sovitusopille aiuoasti sen
aikaisiin oloihin nähdeu.
Totta kyllä, että runoilijat ovat yhä uudestaau
turvanneet tähän ainoaan ratkaisuun: että viaton
ottaa viallisen rikoksen kau taa ksee n ja
kärsii hänen puolestaan ja pelastaa siten rakas-
tetun.
Niin on tehnyt Ibseu Per Gynt-runoelmassaan
ja samoin Goethe Faustissa. Mutta Brandes on jo
aikoja sitten luopunut tällaisesta ratkaisusta, pitäen
sitä vanhentuneena. Mutta aivan vanhentunut se
ei kuitenkaan liene, sillä tunue siitä elää vielä.
Taikka eikö vielä tänään monen äidin ajatus, kun
hän kuulee poikansa onnettomuuksista tahi näkee
hänen vankeuteen menossa, ole tämä: »Voi, jos kui-
tenkin voisin olla hänen sijassaan ja ottaa hänen
häpeänsä kantaakseui!» Ystävä saattaa myös ehkä
joskus ajatella samoin ystäväänsä nähden.
Tämä kaikki tekee kuitenkin vain vapahta-
jan mielialan elävämmäksi meille, se
vaan selittää kuvin hänen sijaisuuttaan,
mutta se ei vielä selitä mitään mitä itse tuohon
suureen Isän ja Pojan väliseen sopimuk-
seen tulee, sopimukseen Jumalan ja hä-
nen välillään, joka oli ruvennut välittä-
jäksi, ihmiskunnan edustajaksi. Tässä koh-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
