- Project Runeberg -  Kristus ja hänen miehiään /
111

(1910) Author: Olfert Ricard Translator: Gustaf Adolf Heman
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Johannes ja Jumalan karitsa. Kolme lehteä erään sielun historiasta

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

111
syy: mistä minut tunnet (jos minut tuntisit, et mi-
nusta niin hyvää puhuisi), vastaa hän: minä näin
sinut viikunapuun alla (tunnen sinun parhailta het-
kiltäsi!) Tavallisesti ajatellaan, että Nathanael oli
viikunapuun varjossa rukoillut Israelille pelastusta
ja Messiaan tuloa. Olen kuullut uudemmankin seli-
tyksen: toiset ovat, näet, tietävinään, että viikunoiden
korjansaika oli iloinen juhla-aika, jotenkin saman-
lainen kun meidän syksy- tahi kevätjuhlamme; le-
vitettiin kirjavia peitteitä ruohostoon lehtipuiden
varjoon; ja siinä nuoriso, naiset ja miehet, lauloi,
iloitsi ja leikki ja piti juhlaa illan tyvenessä. Kaikki
ei suinkaan käynyt aina kauniisti ja siivosti. Nat-
hanael oli silloin loikonut yksinään eikä ollut voi-
nut olla mukana kaikissa toisten hassutnksissa ja
riehun assa. Ja silloin eräs vaeltaja oli mennyt
ohitse pitkin tietä ja nähnyt tämän vakavan, ajat-
televan nuorukaisen. Katso, Jumalan karitsa, joka
ottaa pois maailman synnin!
Tämän asian syvintä kohtaa, ristiä, he tuskin
ensinkään ajattelivat. Tosin heidän entinen opet-
tajansa oli hämärästi lausunut, että hän kantoi
maailman synnin, ja se oli kaiketi myös koske-
nut heihin omituisella tavalla, aivan niinkuin
sellainen asia, joka on liian korkeata lapsen
käsittää, usein koskee lasta enimmin, — mutta
mitä merkitsi »maailman synti», sitä eivät ollen-
kaan käsittäneet. He eivät aavistaneet oman-
kaan syntinsä syvyyttä. Heidän kävi siten, kuin
niin kauniisti sanotaan Birkedalin virressä: »Ris-
tipä kätkynyt kaukan’ on lehviin.» Nythän oli leh-
den puhkeamisen aika ja kevät, nyt oli heidän sie-
lunsa häämatkalla. Ja jospa jonkun harvan ker-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 12:52:25 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/kjhm/0111.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free