- Project Runeberg -  Kirjawa Joukko /
10

(1874) [MARC] Author: Carl Brosbøll Translator: Johan Magnus Salenius
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

pyrki menemään. —– Olethan sinäkin woimakas; sen myöntää jokainen, mutta tuo puuseppä Torkel sinut toki woittaa".

"Se asia on ensin todistettawa", sanoi siihen Knut Gyldenstjerna.

"Sitä on helppo todistaa", arweli toinen.

"En usko, ennenkuin näen", wäitti Gyldenstjerna.

"Sitä on waikea todistaa", muistutti Åbergin herra. "Ensiksi aatelismies ei woi taistella talonpojan kanssa. Toiseksi sinä et millään tawalla woi nähdä sitä, sillä jos kerran käytte koettelemaan, niin notkistaa hän sinut yhteen niinkuin kääntöpää-weitsen ja pistää sinut taskuunsa".

Hannu Krag oli pitkällään lattialla, kellehti ja lallatti; joka kerta, kun Gyldenstjernaa wastaan wäitettiin, purskahti hän nauramaan, potki jakoillaan ylöspäin ja huusi: "Se on tietty, se on oikein! Paha sinun perii, jos yhtehen yhdytte". — Kun Hannu Krag oli juonut liiaksi, tuli hän aina ärryttäwäksi ja riitaiseksi. Gyldenstjernan kaswot oliwat tulipunaiset; hän wihelsi, mäikytteli wiinikannun kantta eikä wastannut toisen pilkka-puheesen; Sillä kertaa ei wirkattukaan sen enempää puusepästä. –

Seuraawalla iltapuolella ratsasti Gyldentstjerna Åbergin herran luoksi ja sanoi hänelle:

"Eilen käytit itsesi pahasti ja solwaisit minua kowasti, koska laskit leikkiä minusta ja tuosta puusepästä".

"Wai niin!" sanoi herra, "älähän" kuitenkaan ole siitä pahoillasi, koska minä olin aiwan humalassa. Se, jolle tapahtuu kunnia tutustua Knut Gyldenstjernan kanssa, ei suinkaan tahallansa loukkaa häntä".

"Hywältä tuo kyllä kuuluu", sanoi Gyldenstjerna, ystäwällisesti nauraen, "mutta minä en sittekään woi kärsiä sitä tahraa, jota kunniaani wiskottiin. Eilen olin isäntänä,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 12:50:45 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/kirjjoukko/0018.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free