- Project Runeberg -  Kirjawa Joukko /
7

(1874) [MARC] Author: Carl Brosbøll Translator: Johan Magnus Salenius
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

tilaa löytyi kumpaisellekin. Salin muut istuimet oliwat pitkiä penkkejä, jotka oliwat päällystetyt ruskealla nahalla. Lattia oli paksuista tammilankuista, wähän epätasainen, tumma karwaltaan ja ruskeaksi palanut uunin edestä, waan muuten wälttäwä. Tuossa salissa oli hiukan pimeää, warsinkin pilwisellä ilmalla ja joulun lähestyessä, mutta "akuttimet" eiwät suinkaan sitä waikuttaneet, sillä semmoisia ei ollut olemassa –— eikä pimeä haittanutkaan. Uunin tuli loisti oiwallisesti ja juhliksi sekä aatoiksi pantiin waksikynttilöitä seinien wähäisiin pihtiin; arkipäiwillä täyttiwät muutamat hywät talikynttilät pöydällä kaikki tarpeet ja waatimukset. Niille, jotka pitäwät warsinaisista oloista enemmän lukua kuin kuwastinaistin synnyttämistä, olen tässä kuwannut aatelissalin wuodelta 1502.

Kun Knut Gyldenstjerna ynnä hänen ystäwänsä oliwat syöneet puolipäiwällisen, alkoiwat he juoda; se oli huwituksen tärkein toimi ja sitä jatkettiin wielä seuraawana päiwänä. Hannu Krag loikoi silloin pöydän alla, itsekseen sopottaen ja piirsi kuwia katajanhawuihin, joita oli riputeltu lattialle; wähän wäliä päästi hän kowan mölinän, luultawasti muistuttaakseen muita läsnäolostaan. Knut Gyldenstjerna lojotteli penkillä ja lauloi pilkkaweisun Dywekasta; wanha Iwar Skram istui awatussa ikkunassa, jalat riippuwat seinän ulkopuolella ja iso wiinikannu edessään; hän lauloi ja riemuitsi miten waan jaksoi, lewähti wähän ja joi taas, uusia lauluwoimia saadakseen. Kesä-aurinko paistoi saliin täydessä kirkkaudessaan. Ikkunalle astuttuasi, näit awaran, lakean seudun, jonka perällä oli Madumin suomaat ynnä wähäinen salo, jonka takaa Åbergin katto haamoitti; wielä etäämmältä näkyi Ringkjöbingin kaupunki walkeine kirkkoine ja wähäisine huoneineen; siniharmaa sawu nousi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 12:50:45 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/kirjjoukko/0015.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free