- Project Runeberg -  Kirjawa Joukko /
5

(1874) [MARC] Author: Carl Brosbøll Translator: Johan Magnus Salenius
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Paitsi sukkeluutta ja miehuutta oli Knut Gyldenstjernalla myöskin mahdottoman suuret ruumiinwoimat ja niitä katsottiin silloin tärkeämmiksi kuin nykyaikoina. Ihmiset kertoiwat, että hän jaksoi kantaa neljä wehnätynnyriä ylös Thimin korkeimpaan tornikammioon, waikka yksi ainoa tynnyri muille tuntui aiwan raskaalta. Hän woi myöskin koukistaa yhteen sormenpaksuisen kuuden tuuman pituisen naulan ja taas oikaista sitä suoraksi kuin ennenkin. Sen tempun teki hän kerran Kristian kuninkaan nähdessä ja sai silloin ison hopeamaljan palkinnoksi. Thimin porttikatokseen oli hän panettanut paksun poikkiorren. Kun hän ratsasti ulos tahi palasi kotiin, tarttui hän toisinaan ratokseen käsin siihen orteen, rutisti jalkansa yhteen hewoisen watsan alle ja nosti, niinikään orresta riippuen, sekä hewoisen että itsensä ylös maasta.

Eräänä kesäpäiwänä ratsasti Knut herra kotiin metsäsoilta, missä hän muutamain kunnon aatelismiesten kanssa oli käynyt sorsia ampumassa. Hänen parwessaan nähtiin Hannu Krag Sögårdista, Åbergin ja Sönderwangin herrat sekä wanha Iwar Skram Woldbergista, kaikki naapuruksia ja hywiä ystäwiä, joiden kanssa hän nyt kodissaan aikoi syödä päiwällistä sekä wanhan tawan ja muodin mukaan juoda wähäisen iltapuolella, koska metsästys oli hywästi päättynyt. Päiwällisellä oliwat Thimin suurimmassa salissa; jos jonkun mieli tekee tietämään millaiselta semmoinen sali näytti Knut Gyldenstjernan aikana, niin saapi hän sen kuulla tässä.

Hirret la’essa oliwat tammipuusta, waan jotenkin kuhmuiset ja huonosti höylätyt; niitten päälle oli pantu lankkukerta, jonka liitokset oliwat peitetyt kaidoilla pienoilla. Sitä myöten kuin hirret ja lankut mustuiwat, kalkittiin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 12:50:45 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/kirjjoukko/0013.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free