Kirjapainolehti / 1889 / 1 (1889-1890) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

N:o 1	1889
KIRJAPAINOLEHTI
HELSINGIN KIRJANPAINAJAIN YHDISTYKSEN ULOSANTAMA
Tilaushinta: Helsingissä 3 m. vuodelta.                 Maseuduilla 3 m. 60 p. vuodelta. Ilmoituksia julaistaan 30 p:stä petiti riviltä suomalai                 sessa ruotsalalaisessa painoksessa. Yksityisnumero: 30 penniä.
Helsingissä 25 p. Tammikuuta ———— Vastuunalainen toimittaja: A. FINANDER
Titauksia pääkaupungissa vastaan ottavat asiamiehet kirjapainoissa; tilaajat Ja ilmoittajat maaseuduilla suvaitkoot kääntyä hra E. Nordling’in puoleen, Hufvudstadstadsblad’in kirjapaino (Schauman’lni, Fabianinkatu 6, Helsinki.

£14 lVi j affe!

3CeCsiucjin f;ujaupaiuajain ijficistijs Cäftcttää täten
itloä ensimäiseu numezon sanomafeliteänsä sifCä toivolta
että se suosiollisesti tutisi oastaau otctufiii.

Scfvti f; o f: cc tutustaa Cttftijoilausa uiifun
ficlVsin-töifviu, patanuulssiin ja e?istij fisiin It itjapa inou afafta,
jotlia alituisesti suutiosa sivistysmaissa i £ mau tuvat
päi-uäu vafoon. ö?istip ammatissa fiefi ittij ij f: in
aifla-haukcnammc uitu nopeasti että tusfiiu on cfvtimjt
uuteen fieltsintööu tutustualiaau ennen fiun jo taas
uutisena fmuffaau ficlisiunössä vicfä paiaunulVsiaf; in
l’efi3ij n.

Sltutta samassa sulYtecssa fuiu ammatti
eSistijij-tätjtij i| mijösfiiu sen f»atjoitl’ajau fisätä tietojansa ja
fiä-ucu fiauucusaistiusa fiefuttuä, tai toisin sanoen:
fiitjau-paiuajau 1’ut’ec asettua lasapinnaCfc ammatin 1’ianssa,
jonfta saavuttamista tVfiti tufee fia Liasta maan sef:ä
Hoftee fiuomauttaa ja poistaa niitä epäseif: fioja, jotftci
esteenä vai f:uttauat eSishjmispij tiunöissä.

£cfiti ftoettaa myöskin saaca toimeen ItiCpaiCnja
acciScnsi latomisessa; seffaiset tosin ouat fiafliita, mutta
toivoa sopii että mtjöslHn li iijapaiuojeu omistajat
antavat fiantta tustausa, siffä onfvau fvcitHe lujötijä
tijö-miestensä taidosta ja uäi?eu kauneusaistin
•ftefvittij-misestä.

^Sanomalehti ilmesty nelisivuisena f[un^in fiuuf^auden
2S:s päivä suomen’ ja ruotsinkielisissä paineisissa ja maksaa
Helsingissä 3 marfäaa; maaseuduilla on hinta S: <50 p.
ristisiteessä lähetettynä. tilaajat maaseuduilla suvaitkoot
lähettää illauffsensa herra 7lordling’ille,
Stfufvudstads-blad’in kirjapaino (jakauman’in), ^Fabianinkatu S, Helsinki.
£lmoitur[zia vastaan oietaan myöskin samassa paidassa
30 pennin hinnasta p et iii riviltäjolloin ne painetaan
lehden suomalaiseen ja ruotsalaiseen painoiseen.
yksityis-numeron hinta on 30 p.

5»oimitus.

Fohjapainolaattoja kartongista ja soluaineesta.

£;

^r-^ulius Klinkliardt Leipzigissä on julaissut ohjeen näissä
aineissa, jonka tähän suomennamme.

Pohjapainolaattoja saattaa valmistaa lujasta
kartongista, pakkapainopahvista tai soluaineesta
(cellu-loid); käytännössä ovat kuilenkin soluainelaalat, kalliista
hinnasta huolimatta, nävtläylyneet olevansa karlonkilaattoja
paremmat, koska ne jättävät puhtaamman painoksen ja
mainion kestävyytensä vuoksi sietävät suurempia painatuksia:
sitä paitse ei niihin myöskään vaikuta pesuaineet eikä
kosteus ja taritseval ne kaikkiin suhteisiin sileän painopinnan,
eivätkä tarvitse, kulen karlonkilaatat, seikkaperäisempiä
valmisteita.

Soluainelaattoja ostetaan suurina levyinä, joista silte
vii-votliinen avulla ja huippukärkisellä veitsellä leikataan
pohja-painolaatoiksi tarpeelliset kappaleet tarkoitusta vastaavaan
suuruuteen ja muotoon.

Nämät kappaleet kiinnitetään sitte ohuella liimalla
puualustaan, jota ennen soluaineen takapuoli kuitenkin,
tarl-tuaksensa paremmin puuhun, väkiviinalla melkoisesti
voidellaan. Sen jälkeen pannaan tämä kokonaisuudessaan joko
kopio-, pakka- tai kirjansitojan painimeen, johon se saapi
parin tunnin ajaksi jäädä kuivumaan, ja liastumisen
välttämiseksi tällä ajalla asetetaan paperinpala painopinnalle.
Kartongin käyttämisessä soluaineen sijassa on menettely
melkein sama, mutta kuitenkin on tarpeellinen liistaroita kaksi
tai kolme lehteä parasta kartonkia päällekkäin.

Kuivatusajalla otetaan suljetusta kehiöstä tai
kuvio-laatasta kirjoituspaperille paine, joka sitte, kuviopuoli
alassuin käännettynä, keveästi käsipainimessa likistetään siihen
äsken valmistettuun soluaine- tai kartonkilaaltaan. .los ei
paine onnistuisi, puhdistetaan soluainelaatta tärpättipesolla,
vaan ei lipeällä, sillä sen käyttäminen on jo hylätty.
Ylös-vetotelat poistettua Sopivat edellä mainittuun tarkoitukseen
myöskin tiikcli- tai pikapainin.

Näiden laattojen leikkaamiseen käytetään,
kartonki-laattojen kynä- tai paikkausveistä, jota vastoin
soluaine-laalan leikkaamiseen kärki- tai veitsitikkeli on soveliain.
Ensin leikataan kuvion ympäriltä liikanaiset paikat pois ja
sitten vasta kuvion varsinaiset piirteet, jonka tulee tapahtua
hyvin siististi eikä milloinkaan pystysuoraan, vaan aina
vinoon; tähän saa kyllä tarpeellisen kätevyyden jonkun
harjoituksen jälkeen. Tässä t&ytyv menetellä erittäin varovasti,
sillä onnislumattomia kohtia ei voi enään korjata.
Vaikeammissa kohdin voi kastelemalla soluainetta väkiviinalla Ichdii
sen pehmeämmäksi ja siten mukavammaksi leikata.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>