- Project Runeberg -  Elämän auetessa. Koulutytön päiväkirjoja /
108

(1939) Author: Saima Harmaja
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Syyslukukausi 1926

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

I I 2

Elämän auetessa

Myöhemmin.

Tulin juuri koulusta. Tuon edellisen kirjoitin laulutunnilla,
jolloin minulla oli vapaata.

Harjoitus meni hämäräperäisesti: Koska tämä oli
ensimmäinen, istuimme vain pulpeteilla ja luimme kirjasta osaamme.
Joten siis kosinta oli verraten ilmeetön. Ja »pahin» on vielä
jäljellä.

Hahhaa!

Mutta en tahdo nyt siitä välittää.

Oikeastaan pitäisi minun nyt vilkkaasti lukea fysiikkaa.
Mutta se on aivan kamalan kuivaa. Niin toivottoman järkevää.
Ei mitään, ei yhtään mitään, josta voisi saada kuvittelun aihetta.
Ei mitään, johon itse voisi lisätä jotakin piffistä tai romanttista
tai haaveellista. Ei mitään, joka tekisi aineen hauskaksi ja
intresantiksi. Vain kamalia, kerrassaan toivottomia sääntöjä.
Jatkuvaisuuden laki, mokoma vehjas! Tai se, että esine
tippuu maan vetovoimasta alas. Ellei olisi vetovoimaa,
tipahtaisi se suoraan kuuhun. Kaavoja ja kokeita. Luonnonlakeja
ja »pyrkimyksiä». Minä vihaan fysiikkaa. Vihaan —
lievimmin sanoen. Usein esim. fyssan tunnilla katselen korkeudessa
purjehtivia pilvenpoikasia sinistä vasten tai utuisia
pilvihar-soja, jotka näyttävät hurmaavilta vaaleansinistä vasten. On
eri kuivaa, kun taivas on eloton ja harmaa.

10. Perjantai.

Minulla on koko kiva paikka luokassa. Lea ja minä olemme
klikistä ainoat takana, mutta se ei tee mitään, kunhan meillä
on vain toisemme. Opettajat ovat kyllä vilkkaasti uhanneet
erottaa meidät. Freka sanoi, että opettajahuoneessa oli jo
kaksi kertaa moitittu meitä vallattomuudesta ja että jos joku
valittaisi kolmannen kerran, koittaisi meidän eronhetkemme.
Emme ole vielä kuitenkaan menettäneet kaikkea toivoa ja
koetamme parast’aikaa istua mahdollisimman säädyllisesti.
Sinä et usko, Maija, kuinka vaikeaa se on, kun sormia syhyy
pöllittää Lean niskatukkaa tai paijata häntä poskelle tai esittää

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 07:55:58 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/hselaman/0112.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free