Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
En minä kuole mitään.
Minä kuulen koiran haukuntaa etäältä, hyvin
etäältä, sanoi tatarilainen. Ei, se on linnun ääntä,
merilinnun; allit huutelevat jään reunalla, me
olemme ajaneet ulos Laatokalle kohti aukeata mertä.
Nyt kuului ihan selvästi allien soinnukas,
tarmokas ääni.
* Bitshok heittäytyi alas ja kuunteli, korva jäätä
vasten. Ganginjeva on oikeassa, minä kuulen
selvään, miten jää narisee ja aallot jyskyttävät;
meidän olisi pitänyt noudattaa tatarilaisen neuvoa.
Jumala meitä armahtakoon! Samassa halkesi
jäähän vana paukahtaen kuin pyssy ja selvään
kuului, miten se halkeama kiristen ja paukahdellen
eteni kuin nuoli maata kohti.
Sinne päin, sinne päin! sanoi Hanhineva, siellä
on maa. Vapahtajamme Jesuksen Kristuksen
nimessä kääntykäämme nyt heti!
Käännyttiin, mutta turhaan; tietä ei enää löy-.
tynyt. Lumipyry kiihtyi, jääpuikot tulivat
teräviksi ja koviksi, myrsky ulvoi, jää paukkoi ja
pakkanen, hirvittävä pakkanen laskeutui
Pohjolasta kaikkine kipuinensa matkustajain päälle,
joilla ei edes ollut kylliksi vaatteitakaan, niitä
kestääksensä, kaikkein vähimmin tatarilaisella,
jonka pitkä viitta oli ohuesta kankaasta, ja
Hanhinevalla, joka aikoi ostaa vaatteita Pietarista.
Vilusta väristen riisuttiin hevoset valjaista,
käännettiin reet syrjälleen tuulta vasten ja asetuttiin
niiden siimekseen, vaikka sekään ei paljon
auttanut, kun reet olivat harvat. Myrsky oli vähän <
ennen temmannut pois kaksi lamm asnahkavällyä,
jotka olivat suunnattomien yölepakkojen tavalla
räpytellen lähteneet lentämään pitkin jäätä. Nyt
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
