Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 27. Joulu Godthaabissa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
456
JOULU GODTHAABISSA.
Kun riisryynipuuro ja poronpaisti oli syöty illalliseksi
siirtokunnantoimitsijan luona, jonne kaikki retkikunnan jäsenet
olivat kutsutut, sytytettiin joulukuusi mittaamattoman riemun
vallitessa.
Juuri kun ilo oli ylimmillään, niin suuri, pyöreä pää, jossa
oli tuuhea harja, pistihe ovesta sisään. Se oli Joel ystävämme
pää; hän tuli kysymään olutpulloa, jonka hän oli lappalaisilta
vaihtanut haahkatelkillä, vaan jonka muun tavaran kanssa oli
jättänyt sinne siksi aikaa kuin kävi tohtorin luona tekoasialla,
saadakseen, jos mahdollista, sielläkin ryypyn tahi kaksi juhlan
kunniaksi. Ja näytti että hän oli onnistunut.
Yleistä naurua synnyttivät hänen
vilkkaat liikkeensä selittäessään, miten
pyöreä naamansa oli venynyt pitkäksi,
kun hän takaisin tullessaan oli
huomannut kaikki kadonneen. Vaan hän sai
mielensä lauhdutetuksi tappiostaan uudella
olutpullolla. Varsin huvittavaa oli nähdä
hänen hämmästystään ja loistoa mustissa
silmissään, jotka pyöristyivät kahdeksi
mustaksi levyksi, kun hän näki
joulukuusen, kynttilät ja kaiken komeuden,
vaan vielä somempaa oli nähdä hänen
hurjaa iloaan, kun hän sai rusina- ja
vii-kunarasioita. Rikkaana kuin Craesus, hän
lähti huojuskellen tallustelemaan yli mäkien kotia Uuteen
Herrn-hutiin aviosiippansa luo.
Kun minä 6:den tahi 7:män aikana joulupäivän aamulla
nukuin makeimmassa unessani ja olin taas Norjassa, kuului
äkkiä unen läpi lasten laulua, joka kietoutui unikuviin. Vaan
laulu kuului aina kovemmin, ja minä heräsin, jolloin kuulin
raikkainta joululaulua, jota suuri kööri kaijutteli ovemme takana.
Koko yön he olivat kierrelleet ja laulaneet kaikissa
grönlantilaisissa asunnoissa, ja vanhan tavan mukaan lopettivat
herättämällä lauluun paikkakunnan europalaiset. Täytyy myöntää,
että se oli kaunista, että minua ei ole koskaan herätetty niin
mieluisella tavalla. Vaan täytyy myöskin myöntää, että laulun
loputtua ja laulajain mentyä minä heti nukuin uudelleen
saadakseni toistamiseen kiinni unienmaassa äskeisen uneni.
Nuori poika Godt-
haabista.
(Inspehtori C. Rybergin
valokuvan mukaan.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
