Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 16. Tietomme Grönlannin sisämaasta ja aikuisemmat yritykset sisämaanjäälle
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
NORDENSKIÖLDIN TOINEN RETICI,
295
hän sanoo, että Grönlannin geologinen laatu näyttää olevan
orografiseen rakenteeseensa nähden samallainen kuin
Skandinavian »s. o. siinä suhteessa, että maalla on vuoriselänteitä ja
vuorihuippuja, joiden välissä on syviä laaksoja ja suuria
tasankoja»; vaan silloinpa täytyykin Grönlannin sisämaassa, mitä
sademäärään tulee, olla täydet edellytykset sisämaanjään
muodostumiseen, sillä missä ei Skandinaviassa olisi tarpeeksi
kosteutta, kunhan vain olisi tarpeellinen lämpöaste? Näyttää siltä,
kuin suuri polaritutkija olisi unohuttanut, että vielä meidän
päivinämme on pieniä jäätiköitä Skandinavian sisämaassa, että
niitä on Alpeilla ja monissa muissa paikoissa kaukana merestä,
ja ennen kaikkea, että ne ennen ovat olleet tavattoman
suurilla aloilla ja m. m. peittäneet koko pohjois Europan. Tähän
hän kuitenkin vastannee, että tätä mielipidettä yhtenäisestä
jääpeitteestä, joka kerran olisi peittänyt sisämaat, hän juuri
vastustaa.
Retkikunnan, jolla tehtävänään oli paitse tunkeutua
Grönlannin sisämaanjäälle, oli myöskin muita, m. m. koettaa päästä
itärannalle, kustansi., niinkuin Nordenskiöldin ensimmäisenkin
retken Grönlantiin 1870, ruotsalainen vapaaherra Oscar Dickson,
ja retkikunta tuli Grönlantiin omalla laivallaan, Sofialla.
Itse jäämatkalla, joka alkoi heinäkuun 4 p:nä ja melkein
samalla paikalla kuin 1870, oli Nordenskiöldilla 9 seuralaista,
niiden joukossa 2 lappalaista, joilla oli sukset mukanaan. Sitä
paitse ensi päivinä, heinäkuun 6 p:vään, seurasi häntä suuri
osa Sofian miehistöä ja monta eskimolaista, jotka auttoivat
varustusten kulettamisessa alkutaipaleella, röykkelikköjään
yli-Näiden joukossa oli myöskin kunink. Grönlannin kaupan
tireh-töri hra Horring.
Kahdeksantoista päivän kuluessa (heinäkuun 21 p:nä) pääsi
Nordenskiöld itse vähän yli 117 km (noin 15 maantieteellistä
penik.) maajäälle ja 1,510 metrin korkeuteen meren pinnasta.
Täällä hänen oli pakko pysähtyä pehmeän lumen takia, joka
upotti syvälle niin ihmiset kuin reetkin. Ennen kuin
käännyttiin takaisin, lähetettiin molemmat lappalaiset suksilla
hiihtämään edelleen sisämaahan. Vaikka ei oltu tavattu muuta
kuin lunta ja jäätä, ja vaikka oltiin äärettömällä lumitasangolla,
joka oli mittaamaton kuin meri, niin Nordenskiöld ei sittekään
luopunut uskomasta teoriainsa pätevyyttä, vaan antoi lappa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
