Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 14. Toinen kerta eskimolaisia. — Jäävuorten seassa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
256
JÄÄVUORTEN SEASSA.
berger Heiden edustalla oli paljo. Umivikin luona olevat
tunturit, erittäinkin keilanmuotoinen Kiatak, joka oli päämaalimme,
eivät näyttäneet olevan kaukana. Kartan mukaan oli kuitenkin
vielä 7 penikulmaa, josta ei puhuttu toisille, jotka luulivat, että
me ehtisimme sinne iltaan, ja sen vuoksi soutivat uutterasti.
Myöhään illalla tulimme Kangerjuk’in niemeen, Kolberger
Heiden luona, jossa oli vähän paljasta maata kahden suuren
juoksujäätikön välissä (64° 4’ p. 1., 40° 34’ 1. p.). Ranta oli siksi
hyvä, että saimme veneemme vedetyiksi tarpeeksi korkealle;
mutta teltalle emme löytäneet sijaa, vaan panimme maata,
niinkuin edellisenä iltanakin, makuusäkkeihimme kahdessa eri
kohdassa, joissa oli juuri sen verran tasaista maata, että säkin sija
saatiin. Kun yöllä sateli lujasti, niin oli unemme jotensakin
kosteaa, samalla kun molemmista jäätiköistä ja jäävuorista
ympärillämme, samoin kuin kaikkialla näillä vesillä, kuului aina
vähän väliä jyminää ja jyskettä y. m. Oli ihan kuin
herkeämätöntä kammalla ampumista.
Varain seuraavana aamuna, elokuun 10 p:nä, herätti minut
korppi, joka huusi hyvää huomenta vuoren rinteellä meidän
päällämme, ja kun minusta ihana auringonpaiste tuntui niin
houkuttelevalle, hiivin hiljaa säkistä ja otin valokuvan
pohjoiseen päin olevasta maisemasta, jossa näkyi jäätikön selkämä
Kolberger Heidellä taustassa ja etualalla molemmat
säkki-toverini Sverdrup ja Dietrichson vielä nukkumassa. Etäällä
näkyy kuvassa keilanmuotoinen Kiatak, tämän päivän
päämäärämme.
Meillä oli nyt niin kaunis ja jäätön taival, ettei vielä
tähän asti sellaista ollut, ja hyvää vauhtia kulimme. Päivällisen
söimme erittäin suoluisissa suhteissa. Etelästä puhalsi hieno
tuulenhenki, niin että saimme käyttää purjeita ja saimme hyvää
aikaa nauttimaan ruokamme veneiden kulkiessa tasaista vauhtia
eteenpäin. Harvoin olen soutanut päämaaliin, jonneka pääsy
on näyttänyt niin vaikealle kuin tänne Kiatakille. Se oli ollut
näkyvissämme kaksi päivää, vaan aina se näytti pysyvän yhtä
kaukana. Auttamalla purjetta airoilla, aloimme lopultakin sitä
lähestyä, vaan sitte tuli sakea. Ennen kuin se kerkesi kääriä
kaikki vaippaansa, olimme päässeet niin lähelle, että näimme
minne meidän piti laskea maihin ja sitte laskimme kompassin
mukaan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
