Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 11. Pohjoiseen pitkin rantaa. Eskimolaisia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
200
YHÄ POHJOISEEN PITKIN RANTAA.
katselivat meitä ja toisiaan epäilevin katsein. He eivät
nähtävästi uskoneet sanaakaan, tahi oikeammin sanoen
merkkiäkään kertomuksestamme, tahi pitivät he meitä ylenluonnollisina
olentoina.
He rupesivat ihmettelemään varustuksiamme, varsinkin
veneitämme. Erittäinkin rautakiskotus herätti heidän suurinta
kummastustaan. Me annoimme heille palasen lihakakkua, josta
he riemastuivat. He purasivat siitä vähän, lopun panivat
kätköön, luultavasti näyttääkseen sitä kotona leirissä.
Koko ajan he muuten seisoivat ja värisivät viluissaan, se
ei ollutkaan niin ihmeellistä, sillä heillä oli vähä vaatteita, ja
kuten sanottu vyötäiset paljaana. Ilmakaan ei ollut juuri
lämmin. Sitten he tekivät joitakin liikkeitä, jotka kai merkitsivät,
että täällä vuorella oli kylmä seisoa, ja että he aikovat mennä
kajakeihinsa. He kysyivät merkeillä, aijoimmeko pohjoiseen,
ja kun vastasimme myöntävästi, viittasivat he vielä kerran
Puisortokia kohti ja menivät rantaan. Täällä he panivat
päälleen puoliturkkinsa, asettivat kajakit suoraan ja hiipivät
kajakeihinsa kevyesti ja notkeasti kuin kissat.
Muutamia aironvetoja, ja he kiitivät keveästi ja
äänettömästi kuin vesilinnut pitkin veden pintaa. Väliin liikkuivat
airot kuin myllynsiivet, kun molemmat alukset liukuivat jäiden
lomitse; väliin he pysähtyivät raivatakseen itselleen tietä ja
työntääkseen jäätä syrjään tahi katsellakseen rakoa; väliin
käsi kohosi harppunan tahi lintunuolen heittoa varten, vetäysi
takaisin, oli hiljaa vähän aikaa, nuolta suunnatessa, ja sitte
ammahti se kuin teräsjousi, jolloin nuoli linkopuusta suhisten
kiiti ilmassa ja putosi veteen, josta sen heti kajakkimies otti.
He poistuivat poistumistaan; pian ei heitä näkynyt muuta kuin
kahtena mustana täplänä jäissä pohjoisessa jäätikön luona. He
kiersivät sitte muuatta jäävuorta ja katosivat sen taakse.
Me jäimme hetkeksi itseksemme ajattelemaan tätä
ensimmäistä kohtausta eskimolaisten kanssa. Oli niin ihmeellistä ja
outoa tavata ihmisiä täällä, jossa Holmin ja Garden
tiedonantojen mukaan ei ihmisiä asunut. He varmaan olivat joitakin
matkalaisia. Ja tähän päätökseen jääneinä me menimme
telttaamme ja pistäysimme makuusäkkeihin. Pian nukuimme
kaikki siki.
Balto kertoo eskimolaisten tapaamisesta sanoilla, jotka,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
