Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 3. Sukset ja hiihtäminen sekä suksen historia ja kehitys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
HIIHTOKILPAILUJA.
79
Tästä kuitenkaan ei saa päättää, että tämä urheilu
kehittäisi ruumista yksipuolisesti. Päinvastoin tuskin on mitään
muuta urheilua, joka niin terveellisesti, sopusuhtaisesti kehittää
ruumista. Hiihtäessä ei käytetä ainoastaan jalkoja, vaan käsiä
ja ruumiin yläosaa. Kädet saavat terveellistä liikettä sauvalla
työntäessä, varsinkin jos käytetään kahta sauvaa, niinkuin
muutamin paikoin Lapissa, ja mikä on alkanut tulla tavaksi
Norjassakin pikahiihdossa. Grönlannin poikki hiihtäessämme
käytimme kahta sauvaa.
Mikä on taitavan ja kestävän hiihtäjän nopeus, siitä on
mahdoton asettaa yleistä normia, kun nopeus riippuu suuresti
maanlaadusta ja suksikelistä. Kuitenkin voi laskea, että
tottunut hiihtäjä hyvällä kelillä ja hyvänpuoleisella maalla voi
taivaltaa 100 kilometriä päivässä.
Pisin hiihtokilpailu, mikä on pidetty Norjassa tähän saakka,
oli Kristianian luona helmikuussa 1888. Rata oli 50 km pitkä
ja jotenkin mäkistä maata. Tielle oli asetettu kaikenmoisia
esteitä hiihtäjän kyvyn koetukseksi. Nopein hiihtäjä suoritti
matkan 4 tunnissa 26 minuutissa.
Pisin hiihtokilpailu, mikä yleensä on pidetty, on varmaan
vapaaherrain Dicksonin ja Nordenskiöldin toimeenpanema
kilpailu Jokkmokissa Ruotsin Lapissa huhtikuun 3 ja 4 p. 1884.
Ensi palkinnon sai 37 vuotias lappalainen Lars Tuorda, joka
oli seurannut Nordenskiöldiä matkalla Grönlannin sisämaan
jäällä, ja hän hiihti kilpailussa palkintotuomarein ilmoituksen
mukaan 220 km 21 tunnissa ja 22 minuutissa. Toinen
järjestyksessä, myöskin lappalainen (40 vuotias), tuli 5 sekuntia
myöhemmin ja 6 muusta kilpailijasta (5 lappalaista ja 1 uutisasukas)
tuli viimeinen 46 minuutia myöhemmin kuin ensimmäisenä
saapunut. Rata oli melkein tasainen ja kulki enimmäkseen
järvien selkiä. Maanlaatu oli siis arvatenkin edullinen ja keli
erinomaisen hyvä.
Edellisillä pohjoisseuturetkillä on, merkillistä kyllä, suksia
varsin vähän tahi ei ollenkaan käytetty. Grönlannin sisämaan
jäälle ovat ainoastaan jotkut harvat retkikunnat vieneet
mukanaan suksia.
Merkillistä kyllä lausuttiin jo v. 1728 Tanskassa ajatus,
että jos Grönlannin sisämaata tutkittaisiin, niin se olisi
etupäässä tehtävä siten, että lähetettäisiin »muutamia nuoria, reip-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
