Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
222
silloin juoksemaan rannalle niin huimaa vauhtia,
että syrjäinen tuskin olisi nähnyt jalan ottavan
maahan. Fi vanhuksella siellä sentään sen suu-
rempaa hätää ollut: olihan vaan oikaissut itsensä
pitkäkseen kanotin pohjalle.
Senjälkeen pyysin häntä taluttamaan espanja-
laistakin veneesen ja soutamaan hänet sekä isän
kotia. Mutta Perjantai, mies roteva ja väkevä,
nosti espanjalaisen selkäänsä ja kantoi rantaan,
laskien hänet siellä varovasti isänsä viereen ka-
notin pohjalle. Vastatuulesta välittämättä hän
sitten sauvoi veneen lyhyessä ajassa joen pouka-
maan, jonne minä läksin jalkaisin. Jätettyään
vieraat veneesen, hän kiiti takaisin entiseen paik-
kaan samaa hurjaa vauhtia kuin ennenkin ja toi
sieltä toisenkin kanotin, saapuen joen rantaan
melkein samaan aikuan kuin minäkin. Soudet-
tuansa sitten minut joen yli kotirantaan, hän
auttoi veneessä olijat maahan, mutta poloiset
olivat niin heikkoja, ett’ei heistä ollut jalan-
astujiksi,
Hätäpikaa minä — silloin Perjantain kanssa
tekaisin kantimot eli paarit, joissa kannoimme
vieraat ulommaisen vallin juurelle. Mutta siinäpä
pulma edessä taas: mahdoton oli saada heidät
nostamalla vallin yli, enkä taas tahtonut vallia-
kaan murtaa. Fi auttanut muu kuin ruveta
teltan tekoon, ja parissa tunnissa me kahden
saimmekin soman teltan pystytetyksi ulommaisen
vallin ja minun istuttamani viidakon väliselle
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
