Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
162
matala aukko vie, ja kosk’ei minulla ollut kyntti-
löitä muassani, päätin kääntyä takaisin ja tulla
huomenna uudestaan, mukanani kynttilöitä ja
tulukset, joihin olin ottanut piin musketin hanasta.
Huomenissa —saavuinkin luolalle, mukanani
kuusi paksua kynttilää. (Ne olin tehnyt vuohen
talista, käyttäen sydäminä rievunnöyhdettä tai
nokkosen tapaisen kasvin kuivatottuja syitä).
Päästyäni luolan perimmäisestä aukosta nelin kon-
tin sisemmäs, huomasin joutuneeni toiseen, lähes
kaksikymmentä jalkaa korkeaan luolaan. Hi ollut
silmäni tällä saarella vielä ikinä kohdannut niin
ihanata näkyä: kahden kynttiläni liekit heiastuivat
soinistä tuhansissa ja taas tuhansissa säihkyvissä
valoissa. Timanttejako sieltä välkähteli vai muita
kalliita kiviä, vai kultasuonetko siellä kimaltolivat,
en tiedä. Mahdotonta ei ollut sekään. Ihmeellinen
luola kerrassaan, vaikka pilkkosen pimeä. Pohja
oli kuiva ja tasainen, pienillä piikivillä sirotettu.
Fi näkynyt mitään inhottavia matelijoita mis-
sään; ei noussut kosteita kaasuja; katto ja seinät
olivat aivan kuivia nekin.
Tämähän oli verraton tyyssija, ja tänne pää–
tinkin heti tuoda kaikki kallis-arvoisimmat tava-
rani, nimittäin kruudit, kaksi lintupyssyä, joita
minulla kaikkiaan oli kolme, ja samoin kolme
muskettia, joita yhteensä oli kahdeksan. Viisi
niistä jätin jo ennen laittamiini ampumareikiin
linnan —ulommaisessa — vallissa. —Ampumavaroja
täten käsitellessäni, tulin avanneeksi senkin tyn-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
