Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
240
Niin pian, kuin uuden yhteiskunnan koko tuotanto on
sellaisella pohjalla kuten tässä on suunniteltu, ei se enää
kuten on sanottu tuota tavaroita, vaan tarviskappaleita
yhteiskunnan hyödyksi. Silloin myöskin kauppa lakkaa,
jollei liikeyhteys toisten porvarillisella pohjalla olevain kan-
sain kanssa tee vanhaa kauppamuotoa välttämättömäksi,
jolla on merkitystä ja olomahdollisuutta tavaratuotantoon
perustuvassa yhteiskunnassa. Tämän kautta vapautuu
suuri joukko henkilöitä kumpaakin sukupuolta tuottavaa
toimintaa varten. Se tuottaa tarviskaluja ja tekee mahdol-
liseksi sellaisten suurimman käytännön tai edistää se vyh-
teiskunnallisesti välttämättömän työajan rajoitusta. Nykvi-
sin elävät nämät henkilöt enemmän tai vähemmän loisina,
toisten työn tuotteista, ja täytyy heidän usein ahkeroida
ja huolehtia saamatta riittävää elantoa. Uudessa yhteis-
kunnassa ovat kauppiaat, kapakoitsijat, välittäjät ja asia-
miehet tarpeettomat. Satojen ja tuhanten kauppojen sijaan,
joita joka kunnassa sen suuruuden mukaan löytyv, tulee
yhteisiä varastoja, komeita basaareja, kokonaisia näytte-
lyitä, jotka vaativat verraten pienen henkilökunnan. Koko
kauppatoimi muuttuu keskitetyksi hallinnolliseksi toimin-
naksi, jolla on täytettävänä sangen yksinkertaisia tehtäviä,
ja helpottaa sitä yhä enemmän kaikkien yhteiskunnallisten
laitosten kehittyminen. Samallainen uudistuminen tapahtuu
koko liikenteessäkin.
Telegraafit, telefoonit, rautatiet, posti, laivat, raitiotiet
ja mitä kaikkea liikeneuvoja lieneekään, tulevat yhteiskun-
nan omaisuudeksi. Monet näistä kuten posti, telegraafit,
telefoonit, sekä enimmät rautatiet ovat Saksassa jo val-
tiolaitoksia; niiden muuttaminen yhteisomaisuudeksi on vaan
muotoasia. Tässä eivät kenenkään yksityisedut loukkaannu.
Jos valtio etenee tähän suuntaan, sitä parempi. Mutta
nämät valtion harjoittamat liikkeet eivät ole mitään sosia-
listisia liikkeitä kuten erehdyttävästi on otaksuttu. Ne
ovat liikkeitä, joita valtio harjoittaa yhtä riistävästi kuin
yksityisetkin. Ei virkamiehillä eikä työläisillä ole siitä
mitään erikoisia etuja. Valtio ei kohtele heitä toisin kuin
yksityinen työnantajakaan tekisi; jos esim. valtion meri-
laitoksen ja rautateitten haliituksista julaistaan asetuksia,
ettei työhön saa ottaa yli 40 vanhoja työmiehiä, niin on
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
