Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Erialaista kirjallisuutta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
.223
Lopuksi voitaisiin mainita vielä muutamia sellaisia
huomattavampia suomenkielisiä kirjailijoita, joilla edustamillaan aloilla on
ollut yleisempikin ja tietä raivaava merkitys. Niinpä prof. Hannes
G e b h ar d (synt. 1864) on esiintynyt perin uutterana, uudistavana,
ja merkityksellisenä tutkijana ja kirjailijana taloustieteen,
varsinkin maanviljelystalouden, osuustoimintaliikkeen ja
maalais-olojemme selvittelyn alalla. Hän on m. m. perustanut
osuustoiminnallisen »Pellervo»-seuran sekä sen sangen laajalle
levinneen Pellervo-lehden. — Kasvatus- ja opetusopin alalla on
huomattavia ja vaikutuksellisia teoksia julkaissut prof. Mikael
Soininen (alkujaan Johnsson; synt. 1860), pitäen silmällä
varsinkin Suomen kansakoululaitoksen tarpeita. —
Naiskysymyksen vaiheita ja eri puolia ovat teoksillaan ja kirjoitelmillaan
valaisseet varsinkin neiti Aleksandra Gripenberg (synt. 1857;
pääteos Naisasian kehitys eri maissa), joka samalla vv. 1889—1911
toimitti naisasiassa tietä raivaavaa Koti ja Yhteiskunta lehteä, neiti
L u ci n a Hagman (synt. 1853), joka m. m. on kirjoittanut tuon
jo edellä (s. 28) mainitun lavean Minna Canthin elämäkerran, ja neiti
Hilda Käkikoski (s. 1864, k. 1912), joka myös on esiintynyt
ahkerana lasten- ja nuorisonkirjailijana. — Raittiusasiasta
ovat kirjoitelleet etenkin toht. A. A. Granfelt (synt. 1846),
joka vv. 1878—1907 hoiti Kansanvalistusseuran sihteerin tärkeätä
tointa, ja toht. Matti H eleniu s-S e p p äl ä (synt. 1870), jonka
teoksia on käännetty monille eri kielille.
Varsin runsaasti on suomenkielellä edustettu k i r k o n ja
uskonnon piirissä liikkuva yleistajuinen kirjallisuus, sekä
alkuperäinen että käännetty. Huomattavimmista ja ahkerimmista
alkuperäisistä kirjailijoista tällä alalla mainittakoon tässä vain
arkkipiispa G u st. Johansson (synt. 1844; Saarnoja I—III, Pyhä
uskomme y. m.), prof. Jaakko Gummerus (synt. 1870), joka on
kirjoittanut m. m. seikkaperäisen Mikael Agricolan elämäkerran,
tohtorit Erkki Kaila (alk. Johansson; synt. 1867, kirkkoherra),
Lauri Ingman (synt. 1868; Kirkkolainsäädäntö Suomessa
jälkeen v:n 1870 y. m.), Paavo Wirkkunen (alk. Snellman; synt.
1874, suomal. normaalilyseon rehtori) ja A. J. Pietilä (synt.
1878), joka viimemainittu on m. m. kirjoittanut sangen lavean piispa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
