Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Erialaista kirjallisuutta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
.216
aikakauskirja Duodecim ja tieteellisten seurain ja yhdistysten
useinkin kaksikieliset julkaisusarjat ja aikakauskirjat.
Kaikkiaan ilmestyy tätä nykyä suomenkielellä Suomessa
puoliväliin kolmatta sataa erilaatuista suurempaa ja pienempää
sanomalehteä ja aikakautista julkaisua, jokapäiväisistä jättiläislehdistä
pieniin viikko- ja kuukauslehtiin saakka (ruotsinkielisten luku
lähentelee sataa). Vuonna 1876 oli niiden luku ollut vasta 23
(ruotsinkielisiä silloin saman verran), v. 1886 se oli jo kasvanut 51:een
(ruotsinkielisiä 44), v. 1896 oli luku jo kohonnut 100:aan (ruotsinkielisiä 73;
v:n 1890 vaiheilla oli suomenkielinen sanomisto numeroluvussakin
jo päässyt ruotsinkielisen edelle), ja »suurlakon» voimakkaan
sysäyksen jälkeen se 1906 nousi äkkiä 188:aan (ruotsinkielisiä 83 ja lisäksi
muutamia kaksikielisiä). — Useita suomenkielisiä sanomalehtiä
ilmestyy myös siirtolaistemme keskuudessa Pohjois-Amerikassa.
Kansallisen tieteen eri aloista kotimainen
historiankirjoitus lähinnä voidaan lukea varsinaisen
»kansalliskirjallisuuden» piiriin. Yrjö Koskisen antaman esimerkin mukaan
se onkin muita tieteenhaaroja enemmän pukeutunut alkuperäisesti
suomenkieliseen asuun. Edellisen osan lopussa jo mainitsimme
muutamia vanhempia, vielä eläviä ja toimivia historiallisia kirjailijoita
(J. R. Danielson-Kalmari, E. G. Palmén, J. R. Aspelin, E.
Aspelin-Haapkylä), jotka Yrjö Koskisen jälkeen ovat teoksillaan ansiokkaasti
rikastuttaneet suomenkielistä historiallista kirjallisuutta. Monista
nuoremmista historiankirjoittajista mainittakoon tässä lähemmin vain
sellaisia, joiden pääteoksilla on tavallista huomattavampi yleinen ja
kansalliskirjallinen arvo. — Tohtori Kaarle Olavi
Lindeqvist (synt. Tampereella 1858, fil. toht. 1886, lehtori) on, paitsi
useita erikoistutkimuksia ja pienempiä kansantajuisia esityksiä,
julkaissut verrattain lavean 2-osaisen Yleisen historian (1902—05;
käännetty viroksi; uusi suuresti laajennettu laitos ilmestyy parasfaikaa)
ja isohkon Suomen historian (1906). Näissä teoksissaan Lindeqvist
pitää silmällä varsinkin sisäistä historiaa, yhteiskunnallisia ja
sivis-tysoloja, jättäen sensijaan syrjemmälle varsinaisen sota- ja
valtio-historian. Samaa uudempaa periaatetta hän on noudattanut myös
kouluja varten toimittamissaan historian oppikirjoissa. — Suomen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
