Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muu nykyaikainen kaunokirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
.205
selville toistensa sisimmästä olemuksesta. Se on loisteliaasta ja
kiih-keäsanaisesta kielestään huolimatta draamallisesti jotensakin
pitkäveteinen, toiminnaton ja ulkonaisiin keinoihin nojautuva luoma,
jossa tekijän draamallinen vaisto tuntuu tahtomattaan melkolailla
kompastelleen. Jälkimäinen pikkunäytelmä on sensijaan aika soma
ja runollinen, Aleksis Kiven »Leaan» verrattava draamallinen idylli
ia tuokiokuva, jossa käydään taistelua itsekkään lemmen ja ylevän
velvollisuudentunnon välillä.
Linnankoski on paatoksellinen voimaluonne, tarmon ja taistelun
mahdikas kuvaaja. Hänen päähenkilönsä ovat tavallisuuden
yläpuolelle kohoavia, mittasuhteiltaan suurennettuja luomia,
jonkinlaisia yli-ihmisiä, jotka kukin kohdaltaan esiintyvät kaikessa suurin,
mahtipontisin elein, ikäänkuin »koturneissa» liikkuen. Tämä saattaa
heidät (esim. Olavi Koskelan) monesti luonnottomiksi ja teennäisiksi.
Samoin Linnankosken voimallisuutta ja mahdikkaisuutta
tavoitteleva tyyli usein tarpeettomasti rikkoo todellisuuden ja taiteellisen
sopusuhdan vaatimukset. Kuitenkin Linnankosken pääteosten
valtaava mielikuvitus, voimakas rakenne, runollinen lennokkuus,
juhlallinen paatos ja vankka, ihanteellinen aatepohja kohottavat ne
tavallista korkeammalle tasolle meikäläisessä kirjallisuudessa. Ovatpa
ne herättäneet huomiota muuallakin ja tulleet muutamat jo
käännetyiksi vieraille kielille (esim. »Laulu tulipunaisesta kukasta»
saksaksikin). Ja kotimaassa ne ovat jo ilmestyneet useissa painoksissa.
Jumalan ja perkeleen välistä »ikuista taistelua» ihmisestä ja
maailmasta kuvaa kahdessa toisiinsa liittyvässä jättiläisromaanissa
Harhama ja Martva (1801 + 1056 sivua) myös salanimi Irmari
Rantamala, jonka oikea omistaja on tähän saakka pysynyt
julkisuudessa tuntemattomana. Nämä valtaiset 3-nidoksiset
romaanit, jotka ilmestyessään (v. 1909) herättivät melkoisen huomion,
arvailun ja tohinan, ovat suomenkielisen kirjallisuuden
eriskummal-simpia ja kaaoksellisimpia tuotteita, oikeita kirjallisia monstrumeja.
Niiden tekijä on suhdaton äärimäisyyksien mies, muodoton
»voima-nero», joka tuota »ikuista taistelua» eri puolilta valaistakseen
titaanin tavoin myllertää sekaisin maat, taivaat ja helvetit, ihmiset,
jumalat ja perkeleet, alkukaaokset, entisyydet ja nykyisyydet, realismit,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
