Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uudempi realismi ja »Nuori Suomi»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
41
mättä jää tekijättäreltä, mitä vaikutuksia ja seurauksia tämä
kesäinen kohtaus jätti näihin molempiin naisiin; kertomus ikäänkuin
katkeaa kesken. Ibsenin tavoin rva Canth siinä kehittelee
mielenkiintoisen kysymyksen, siihen suoranaisesti vastaamatta. Samaa
aihetta hän alkoi yhtä vauhdikkaasti muovata näytelmäksikin,
mutta se jäi keskeneräiseksi. — Muita vielä myöhempiä novelleja
ovat perin kärkevä nousukassivistyksen kuvaus Kodista pois, johon
hän lienee punonut joukkoon omia kotoisia nuoruusmuistojaan ja
vanhempiensa sulhasen hankkimishommia, ja alakuloinen Missä onni?
Kaikissa rva Canthin novelleissa on lämpimän aiheeseen
eläytymisen ja herkän havainnollisuuden ohella erityisesti huomattava pirteä,
luistava ja kepeästi hyppelehtivä esitystapa lyhyine rientoisine
lauseineen ja käänteineen. Minna Canth ei esim. Juhani Ahon tavoin
jouda sanoilla liikoja lavertelemaan ja kautta rantojen taidokkaasti
koukertelemaan. Hänellä on sähköinen kiire saada sanottavansa
päätä pahkaa julki.
Rva Canthin edellä mainitut näytelmät ja kertomukset, joissa
hän pelottomasti paljasteli elämässä ja yhteiskunnassa näkemiään
puutteita ja mädännäisyyksiä, herättivät tietysti vanhoillisissa
piireissä paljon melua ja pahaa verta. Hänhän muka oli yhteiskunnan
mullistaja, kansan villitsijä, uskonnon ja kaiken vanhastaan pyhänä
pidetyn pilkkaaja. Varsinkin »Finland» lehti, vanhan yhteiskunnan
ja valtiokristillisyyden tanakka suojelija Agathon Meurman
takanaan, ankarasti hätyytteli rva Canthia ja hänen teoksiaan. Mutta
myös »nuoren polven» taholta vierottiin ja ivailtiin hänen muka
liiallista intoiluaan ja kumouksellisuuttaan, jopa hänen läheiset
ystävänsä ja aatetoverinsakin loittonivat hänestä. Omassa
kotikaupungissaanko hän rohkean esiintymisensä vuoksi joutui monien
vihoihin ja epäsuosioon. Mutta Minna Canth tiesi taistelevansa
ihmisyyden, oikeuden ja totuuden puolesta ja se tunto häntä
rohkaisi. »Onko minun syyni», hän kirjoittaa vastaukseksi pastori Elis
Bergrothille tämän »Hannasta» antamaan arvosteluun, »että
elämässä on ei ainoastaan kaunista, mutta myöskin rumaa. Kirjailijan
tulee olla rehellinen ja tuoda esiin kaikki juuri semmoisena kuin se
on, ei kaunistaa mitään. Kaunokirjallisuuden tulee olla kuvastimena,
joka ihmisille näyttää, minkälaisia he ovat.»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
