Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muu kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
239
ovat: Kertomus Maalahden pitäjästä (Suomi-kirja 1865), Korsholman
linna ja lääni keskiajalla (1869). Epäruhtinoita Suomen historiassa
(Kirj. Kuukauslehti 1869), Kokoilemia muinaistutkinnon alalta I
(Suomi-kirja 1871), lavea väitöskirja Suomalais-ugrilaisen muinaistutkinnon
alkeita (1875), Savonlinna 1475—1875 (1875), suuri kuvateos
Muinaisjäännöksiä Suomen suvun asumus-aloilta I—V (1877—84; teksti
myös ranskaksi), Kaarina Maununtyttären muisto (1885), Suomen
asukkaat pakanuuden aikana (1885) ynnä useita pienempiä
kirjoitelmia Suomi-kirjassa, Muinaismuisto-yhdistyksen aikakauskirjassa,
Kirj. Kuukauslehdessä, Histor. arkistossa, Suomen Museossa y. m.
— Usein nähtiin Kirj. Kuukauslehdessä sen alkuvuosina myös
nimimerkki A. F. /?., jonka omistaja oli vanha etevä koulumies Adolf
Fredrik Rosendal (synt. 2. 11. 1821 Hämeenkyrössä, maisteri 1844,
Tampereen alkeiskoulun rehtori 1860, kuoli 16. 11. 1876). Hän oli
aikansa parhaita ja tyylikkäimpiä suomenkielen käyttäjiä ja kirjoitti
m. m. suomeksi Vanhan ajan historian (1864).
Kirjallisessa Kuukauslehdessä astui julkisuuteen muutamia
sellaisiakin kynämiehiä, joiden suomenkielinen tieteellinen kirjailijatoimi
vasta myöhempänä ajanjaksona on ollut erittäin huomattava ja jotka
sittemmin varsinkin Valvojan toimittajina ja avustajina ovat
suomenkielistä aikakauskirjallisuutta palvelleet. — Eliel Aspelin-Haapkylä
(v:een 1906 vain Aspelin; synt. 9. 10. 1847 Ylivetelissä, f il. kand.
1871, tohtori 1879, estetiikan ja taidehistorian dosentti 1880,
yli-määr. professori 1892, vakinainen 1901, täysinpalvellut 1908) on
tehnyt suomenkielellä itsensä tunnetuksi etevänä ja tuotteliaana taide-,
kirjallisuus- ja teatterihistorioitsijana. Hänen ensimäisiä
suomenkielisiä kirjoituksiaan oli esitelmä Runoilija Aleksis Kivestä Kirj.
Kuukauslehdessä 1872 (sitten uudesti muodosteltuna Kiven
»Valittujen teosten» johdannoksi). Sitten seurasi Siipialttariu tutkimus
keskiajan taiteen alalta (1878), ensimäinen taidehistoriallinen
väitöskirja suomenkielellä; Kalevalan tutkimuksia I (1882);
taiteilija-elämä-kerrat Johannes Takanen (1887), Werner Holmberg (1890, myös
ruotsiksi) ja Elias Brenner (1898, myös ruotsiksi); Suomalaisen taiteen
historia pääpiirteissään (1891); Kansa Saksan kertomarunoudessa
(1894); Suomen suomalainen kirjallisuus (teoksessa »Suomi XIX:llä
vuosisadalla», 1893); Lauri Stenbäck, elämäkerta (1901, alkujaan
ruotsiksi; suomennettu); J. L. Runebergin suomalaisuus (1904); ja vih-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
