Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muu kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
\
237
kin vertailevaan suomalais-ugrilaiseen kansa- ja kielitutkimukseen.
Jälkimäistä tarkoitusta varten hän v. 1883 perusti
Suomalais-ugri-laisen Seuran, edistäen sen työtä m. m. melkoisilla raha-avuilla.
Lukuisain vieraskielisten tutkimusjulkaisujen ohella hän on näiltä
aloilta kirjoittanut muutamia suomenkielisiäkin esityksiä kuten
Kalevipoeg jumalaistarulliselta ja historialliselta kannalta katsottuna
(Suomi-kirja 1866) ja Lappalaisia lauluja (Suomi-kirja 1876).
Donner yhdisti laveaan tieteelliseen tutkimustyöhönsä — ollen
suomalais-ugrilaisen tieteen alalla ensimäisiä ja vaikuttavimpia
miehiä — myös tehokkaan valtiollisen ja yhteiskunnallisen
toiminnan. — Kaarlo Ferdinand Ignatius (synt. 27. 10. 1837 Porissa, f il.
tohtori 1864, tilastollisen toimiston päällikkö 1870, komitea- ja
valtiopäivämies, senaattori 1885—1900 ja 1905—08, kuoli 11. 9.
1909) kirjoitti muutamia historiallisia tutkimuksia ruotsiksi ja useita
pienempiä tiedonantoja suomeksi »Historialliseen Arkistoon» y. m.
sekä avusti ahkerasti Kirjall. Kuukauslehteä ja U. Suometarta
varsinkin tilastotiedettä koskevilla kirjoituksilla. Hän kuten moni
muukin vanhemman polven’mies (Donner, Rein y. m.) sepitti
kirjoituksensa alkujaan ruotsiksi ja antoi sitten muiden suomentaa ne.
Hänen suomalaisista julkaisuistaan mainittakoon Tilastollinen
käsi-kirja Suomenmaalle (1872) ja laveaksi suunniteltu Suomen maan-
tiede kansalaisille I (1880—90), josta vain ensi osa valmistui. Igna-
%
tius oli Suomen tilaston varsinainen järjestäjä ja on tilastollisilla
teoksillaan levittänyt paljon tietoa Suomesta sekä omassa maassa
että ulkomailla. Sekä Donner että Ignatius olivat aikoinaan
suomalaisen puolueen johtomiehiä ja myöhemmin, »routavuosien» aikana
ja jälkeen, n. s. »perustuslaillisten suomenmielisten» huomatuimpia
vanhoja voimia. — Samoin myös Thiodolf Rein (synt. 28. 2. 1838
Helsingissä, fil. tohtori 1869, filosofian professori 1869, yliopiston rehtori
1887—96, v. t. sijaiskansleri 1896—03 ja 1906—10, valtiopäivämies),
joka on ruotsiksi kirjoittanut useita filosofisia teoksia ja ollut
suomenkielisenkin filosofisen kirjallisuuden perustajia.1 Suomeksi hän
on näet julkaissut Oppikirjan muodollisessa logiikassa (1882),
Sielutieteen oppikirjan (1884) ja Oppikirjan sielutieteessä koulujen tar-
1 Jo aikaisemmin (1856 ja 1860) oli tuottelias kynäilijä pastori J. V.
Muurman (1830—92) kirjoittanut pari vihkosta Selän opetuksia sielutieteessä
ja sielun viljelyksestä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
