- Project Runeberg -  Uudempi suomalainen kirjallisuus / 1. Vanhempi eli perustava aika /
127

(1911-1912) Author: Oskar Albin Kallio
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Näytelmä- ja kertomuskirjallisuus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

127

sessa luontevuudessa ei kuitenkaan kohoa esikuviensa tasalle, vaik-

|

kapa itse juoni — Aumolan rikkaan emännän petollinen
lapsen-oinistusjuttu ja lopullinen häpeä — on kekseliäästi punottu,
oikeastaan liiankin täyteen ahdettu tarpeettomia sivuseikkoja.

Bergmanin kieli ei luista läheskään virheettömästi — latina,
ruotsi ja Oulun seutujen murre ovat siihen jättäneet merkkejä —
eikä hän muutenkaan ole taiteellisesti huolitellut esitystään. Niinpä
hänen henkilönsä käyttävät puhetyyliä, joka ei ole heidän
sivistys-kantansa mukaista (»Aumolan emäntä»), tai esiintyy kertomuksessa
sen ajalle aivan outoja asioita (»Sulikki»). Muuten kuvaus kyllä
vierii vilkkaasti eteenpäin, ja henkilöt ovat yleensä verrattain
selvästi, ja yksilöllisesti hahmoteltuja.

Kertoilijana oli ominaisuuksiltaan Jahnssonia hyvin lähellä
aikansa »enimmin luettu novellista suomalaisen kirjallisuuden alalla»,
kuten hänestä Kirjallisessa Kuukauslehdessä 1871 lausuttiin, jo
paljoa ennen Jahnssonia esiintynyt

Kaarle Jaakko Gummerus,

»Suuren yleisön» kaunokirjallisen lukuhalun ahkerana
herättäjänä ja tyydyttäjänä sekä hartaana kansan tiedollisesti ja
siveellisesti valistajana hänellä on aivan erikoissijansa aikalaistensa
joukossa.1 Hänkään ei, enemmän kuin Jahnsson ja moni muu tämän
»perustavan ajan» kirjailijoista, ole omaperäisenä taiteilijana
ansioit-tunut. Hänen ansionsa perustuu hänen kansalliseen tarkoitukseensa
ja vilpittömään mieleensä; nepä ne saivat hänetkin uhraamaan
kotoisen kielensä ruotsin ja ottamaan kirjalliseksi kielekseen
suomen, niin vaikealta kuin vaihto alussa tuntuikin.

Gummerus oli papin poika Kokkolasta, syntynyt 13 p. huhtik.
1840. Isä muutti sittemmin läheiseen Kannukseen kappalaiseksi
ja myöhemmin (1861) Karkun kirkkoherraksi, joten Gummeruksen

1 Gummeruksesta on Heikki Imberg (Impivaara) kirjoittanut
ansiokkaan kuvauksen albumissa »Liitto IV» 1905, siv. 206—236.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 12:45:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/uudempi/1/0131.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free