Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Näytelmä- ja kertomuskirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
111
täynnänsä. Näyttämödraamaksi se ei kelpaa, ja lukudraamanakin
se lavealla pitkäveteisyydellään panee lukijansa kärsivällisyyden
#
kovalle koetukselle. Kuin kosteikot kohoavat tästä draamallisesta
erämaasta tiheässä kauniit lyyrilliset kohdat, esim. ne, joissa
kuvataan Davidin ja Mikalin rakkautta, Davidin ja Jonathanin
ystävyyttä, Saulin mielenjalouden ja hellyyden puuskia y. m. s. Ja yllä
esitetyn otteen tapaisia riimillisiä loistokohtia voitaisiin »Saulista»
poimia useita. Ikävä vain, että tuo sointuviin säkeihin ja heliseviin
riimeihin puettu ajatussisällys pyrkii olemaan draamallisesti laihaa.
Tuokon »Saulilla» samoinkuin hänen kirjallisella tuotannollaan
yleensä on enää vain kirjallishistoriallinen merkitys, mutta
sellaisenakin kyllä muistettava.
Kaarlo Bergbom.
Samoin ainoasti kirjallisuushistoria muistaa Kaarlo Bergbomin
pientä kaunokirjallista tuotantoa. Toista laatua on se tenhosana,
joka alati on säilyttävä hänen nimensä jälkipolvien tietoisuudessa.
Suomalaisen teatterin rohkeana perustajana ja uupumattomana
johtajana Bergbom suoritti elämänsä eheän suurtyön, jätti henkensä
%
syvät jäljet kansalliseen sivistyshistoriaamme. Ja tämä työ
yksinään olikin niin tärkeä ja laaja, että se tarvitsi kokonaan yhden
miehen tarmon ja hartaan rakkauden. Sen hyväksi Beigbom uhrasi
monet muut nuoruutensa unelmat, kuten kaunokirjailijan ja
tiedemiehen lupaavat urat. Bergbomin elämäntyön on Eliel
Aspelin-Haapkylä laveassa »Suomalaisen Teatterin historiassaan» jo
kuvannut niin tyhjentävästi, että tässä yhteydessä voimme rajoittua
vain aineellemme tarpeellisten ääriviivain vetämiseen.
Bergbom samoinkuin Yrjö Koskinen ja Julius Krohn y. m. on
elävä esimerkki siitä, kuinka suomalaisuuden aate valtaavasti
tempasi mukaansa kieleltään sille vieraita nuorukaisia ja sai heidät
tälle aatteelle kaikki voimansa uhraamaan. Hän oli syntynyt aivan
ruotsinkielisessä kodissa Viipurissa 2 p. lokak. 1843. Eipä hän
koulu-aikanaankaan Helsingissä, jonne koko perhe isän — hovioikeuden
asessori J. E. Bergbomin — komiteatöiden ja senaattoriksi
nimityksen (1851) jälkeen muutti, liene liioin saanut suomea oppia. Mutta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
