Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yleiskatsaus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
25
%
kannattajansa Päivälehden, n. s. »vanhasuomalaisen» puolueen mahtavin
äänenkannattaja. Sen avustajina ahkeroivat 1870-luvulla
suomenmielisten paraat kynänkäyttäjät. Riittipä suomenmielisiltä aikaa
ja varoja v. 1872 perustetun ruotsinkielisen, mutta
suomenmielisen — Snellmanin vanhaa unelmaa sivistyneen säädyn
suomalaistumisesta ei vielä oltu kokonaan hylätty ja lisäksi monet suomenmielisetkin
vaikeasti lukivat suomea — Morgonbladet lehdenkin hyväksi 12 vuotta
ja sitten samassa tarkoituksessa v. 1884 perustetun Finland-lehden1,
josta tuli paljoa lyhytikäisempi. Muutamissa maaseudunkin
kaupungeissa ilmestyi 1860-luvun taitteessa suomenkielisiä lehtiä, joiden luku
vähitellen kasvoi, vaihdellen 1860- ja 1880-lukujen välissä, hengellisiä
y.m.s. lehtiä lukuunottamatta, lähes kymmenkunnan ja yli
parinkymmenen välillä. 1880-luvun alussa olivat jo useimmat
maaseutukaupungit saaneet suomenkielisen äänenkannattajansa, jopa muutamat
parikin tarpeettomasti kilpailevaa ja kituvaa pikkulehteä. Kaikki
ne, joskin useimmat sisällykseltään perin vaatimattomia, olivat
aikanansa huomattavia kansan luku- ja kirjoitushalun herättäjiä.
Lehtien lukumäärässä päästiin jo v. 1876 ruotsinkielisten lehtien
tasalle ja siitä lähtien enemmistöksi, joskin numeromäärässä ja koossa
pysyttiin vielä kauan niiden jälessä.
Korkeamman henkisen yleissivistyksen ensimäisenä
suomenkielisenä edustajana toimi vv. 1859—63 tohtori Rietrikki Polénin
perustama ja johtama Mehiläinen, »Kuvallinen Kuukauslehti,
Sivistykseksi ja Huviksi». Se oli ikäänkuin yli parikymmentä vuotta
aikaisemman Lönnrotin Mehiläisen jatkoa. Kun Mehiläinen tilaajain
vähyyden vuoksi (1859 oli tilaajia 456, 1863 enää 144) keskellä vuotta
1863 lakkasi, oltiin 2 \ vuotta tämäntapaista aikakauslehteä vailla,
kunnes v. 1866 alkoi ilmestyä Kirjallinen Kuukauslehti, jonka
julkaisemisesta Yrjö Koskinen, Jaakko Forsman ja Kaarlo Bergbom
kesällä 1865 Hämeenkyrön pappilan »salin takaisessa välikamarissa»
olivat lyöneet tuumansa tukkuun.2 Tämän aikakauslehden, samoin-
1 1870-luvun ahtaista sanomalehtioloista ja suomenmielisten
ponnistuksista niiden y. m. sivistyskeinojen hyväksi antaa eloisia kuvia Viktor
Lounasmaan muistelmateos Elämäni taipaleelta; samoin Agathon Meurmanin
hupaisa jälkisato Muistelmia kuvailee pirteästi valtiollisia kiistoja ja
aikaisempia sivistysoloja.
* Ks. Yrjö Koskisen Muistoonpanoja, »Kansall. ja yhteiskunnall.
kirjoituksia I», s. 12. ’ ’ ’
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
